Oikeusministeri haluaa kieltää ay-liikkeiden puoluetuen

Niin sanottu vaalirahakohu paisuu entisestään. Nyt oikeusministeri Tuija Brax haluaisi kieltää yritysten ja ammattiyhdistysliikkeiden rahoituksen puolueille.

Täyskiellon mahdollisuus on kuitenkin vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Tärkeintä oikeusministerin mielestä olisikin lisätä avoimuutta ja pitää kampanjakulujen kasvu kohtuullisena.

Brax ei kuitenkaan aio riidellä yksityiskohdista, vaan yrittää päästä sellaiseen lopputulokseen, joka tulee eduskunnassakin hyväksytyksi.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat (26.9.2009).

Työelämän tutkija ehdottaa työajan lyhentämistä.

Työelämän tutkija Kimmo Kevätsalo ehdottaa ratkaisuksi työnantajan säästötoimiin työaikojen lyhentämistä.

Kevätsalon mukaan työaikoja lyhentämällä kaikki voittaisivat. Olisi vähemmän irtisanomisia, koska työnantajan työvoimakulut pienenisivät. Lisäksi useampi työntekijä saisi pitää vakituisen työsuhteensa, ja työntekijät saisivat enemmän toista palkan ohella arvossa pitämäänsä asiaa - vapaa-aikaa.

Katso video Huomenta Suomen haastattelusta: Tutkija ehdottaa työajan lyhentämistä (12.8.09) ".

Tiedätkö mitä tarkoittaa "työmarkkinajärjestö"?

Anssi Ketonen kävi Turun toreilla kyselemässä ihmisiltä, mitä he tietävät työmarkkinajärjestöistä.



Kuuntele webortaasi Youtubesta! Mitä tiedät työmarkkinajärjestöistä?

Tiedätkö sinä, mikä on työmarkkinajärjestö?

Jos et tiedä, niin ei se mitään. Tämä blogi on perustettu siksi, että me tietäisimme niistä enemmän. Tutustu!

Työelämän tutkijan mielestä työntekijäpuolen tulisi joustaa työehtosopimusneuvotteluissa.

Artikkelissaan "Vapaasti eläkkeelle" työelämän tutkija Kimmo Kevätsalo ihmetteli jo elokuun lopulla sitä, miksi työnantajat ylipäätään ovat nykyään kiinnostuneita tekemään työehtosopimuksia?

"Sopimukseton tila aiheuttaa rauhattomuutta työmarkkinoilla, mutta se tarjoaa tilaisuuden myös laskea palkkoja yksipuolisilla päätöksillä," kirjoittaa Kevätsalo artikkelissaan.

Erityisesti Kevätsalo näki ongelmaksi sen, että ammattiyhdistysliike ei halua tässäkään taloudellisessa tilanteessa keskittyä työpaikkojen turvaamiseen, vaan ay-liikkeet tahtovat joka neuvottelukierroksella lisää nimellispalkkaa, vaikka vain 0,5 - 0,8 %.

"Ay-liikkeen johdolla, johdon asiantuntijoilla ja ay-liikettä lähellä olevilla tutkijoilla on vuosikymmenten perinne ajatella, että palkankorotukset ovat ensisijainen (ellei suorastaan ainoa) todellinen etu."

"Tässä tilanteessa ajattelua olisi ehkä syytä harkita uudelleen asioiden tärkeysjärjestys," kirjoittaa Kevätsalo.

Paperiliitto irtisanoi työehtosopimuksensa

Paperiliitto irtisanoi eilen maanantaina työehtosopimuksensa Metsäteollisuus ry:n kanssa. Syy irtisanomiseen oli se, että palkankorotuksista ja työehdoista ei päästy sopuun.

Paperiliiton puheenjohtajan mukaan paperialan työntekijöille haetaan palkankorotuksia, mutta niiden tasoa hän ei vielä halua arvioida.

Työnantajapuolen eli Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajan mukaan alalla ei ole mitään edellytyksiä palkankorotuksiin, vaan kustannuksia pitäisi päin vastoin saada vähennettyä.

Paperiliitossa ei olla halukkaita heikentämään nykyisiä työehtoja, ja Metsäteollisuus haluaisi sopimukseen muutoksia kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

Paperiliitolle kelpaisi kokonaan uusi sopimus, jossa palkat kuitenkin neuvoteltaisiin vuosittain. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto ovat solmineet tällaisen sopimuksen elokuussa.

Edessä on muutenkin vaikea työmarkkinasyksy, kun pelkästään syyskuun aikana umpeutuu yli 20 työehtosopimusta. Syys - joulukuussa neuvotellaan yhteensä 32 työehtosopimuksesta. Niiden piirissä on lähes 400 000 työntekijää, kertoo YLEn verkkouutiset.

Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen irtisanominen?

Mitä se käytännössä tarkoittaa, jos alalla ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta? Ovatko paperialan työntekijät nyt täysin työnantajansa armoilla? Voiko työnantaja nyt käytännössä huonontaa työntekijöiden työoloja ja laskea työntekijöiden palkkaa ilman, että työntekijät voivat tehdä mitään?

Minä en tiedä. Kertokaa!

Lähde:
YLE - Paperiliitto sanoi irti työehtosopimuksen

Kolmikanta ja tulopolitiikka tutuiksi

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ammattiliitot, työnantajien järjestöt ja maan hallitus tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat.

Kun keskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava ja EK) sopivat maan hallituksen kanssa palkoista, kutsutaan sitä tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi eli tupoksi. Silloin sovitaan palkkojen lisäksi muista talouspolitiikan asioista, kuten veroista ja sosiaaliturvasta. Veroilla ja sosiaaliturvalla tehdään tulonjakoa siten, että rahaa pyritään siirtämään rikkailta köyhille.

Käytännössä palkat, verot ja hinnat pyritään pitämään sopusoinnussa keskenään. Näin pystytään estämään deflaatio eli rahan arvon nousu.

Kolmikannassa neuvotellaan yleensä myös työehtosopimuksten reunaehdot eli "raamit". Niitä käytetään, kun neuvotellaan liittokohtaisia työehtosopimuksia.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu lopetettiin Suomessa vuonna 2008, jolloin sopimusta ei tehty. Silloin EK, eli Elinkeinoelämän keskusliitto, sanoutui irti kolmikantayhteistyöstä. (Lue Hesarista artikkeli aiheesta.)

Muut ratkaisumallit

Jos valtio ei osallistu tupoon, vaan keskusjärjestöt neuvottelevat sopimukset keskenään, puhutaan keskitetystä ratkaisusta.

Jos keskusjärjestöt päätyvät siihen, että keskitetty ratkaisu ei ole mahdollinen, eri alojen ammattiliitot alkavat neuvotella keskenään. Tällöin syntyneet ratkaisut ovat liittoratkaisuja.

Työntekijän asema suomessa

Työntekijän asema Suomessa on hyvin turvattu verrattuna muihin maihin. Välineenä työntekijän aseman turvaamisessa ovat lainsäädäntö ja työehtosopimukset, jotka ovat verrattavissa lainsäädäntöön.

Työelämää koskevassa säätelyssä turvataan työntekijän vähimmäisoikeudet ja vähimmäisedut. Työntekijällä on oikeus esimerkiksi työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaan, ja oikeus liittyä ammattiyhdistykseen tai muuhun yhteisjärjestöön. Oikeuksista ja velvollisuuksista voi lukea lisää Infopankin nettisivuilla.

Lähteet ja lisätietoa:
Infopankki
Erilaisuus sallittu - työelämätietoa maahanmuuttajille
Tulopolitiikka - Wikipedia
SAK - Pieni Tupo-opas

Tervetuloa keskustelemaan!

Tervetuloa ottamaan kantaa työmarkkinajärjestöjen yhteiskunnallisesta asemasta ja nykytilasta.

Tämä blogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan viestinnän opiskelijoiden ryhmätyö, joka on osa Kuva yhteiskunnasta -verkkokurssia. Verkkokurssin tarkoituksena on tutustua yhteiskunnan toimintaan ja peilata ajankohtaisia ilmiöitä.

Miten työmarkkinäjärjestöt nostavat aiheita päivän polttaviksi puheenaiheiksi ja median keskiöön? Onko tupojen aika lopullisesti ohi? Miksi tietyt palkansaajat ovat selvästi paremmassa asemassa kuin toiset? Onko oikein, että poliittiset päättäjät tekevät lakimuutoksia vastatoimiksi työntekijöiden työtaistelutoimille?

Miten paljon työntekoon liittyvistä asioista voidaan sopia paikallisesti? Horjuttaako työmarkkinajärjestöjen asema demokratiaa? Kuka päättää milloin jäädään eläkkeelle? Mitä ammattiyhdistysliike tarjoaa ja miksi työntekijät liittoutuvat yhteen? Onko valtion omistamia yhtiöitä hallittu hyvin? Mikä on vuokratyön tulevaisuus? Kuinka suurta roolia työmarkkinajärjestöt näyttelevät politiikan eri osa-alueilla?

Onko työmarkkinajärjestöjen mainonta liian kärkevää? Mihin TEAM-liittoprojekti kaatui? Millä ansioilla pääsee valtakunnansovittelijaksi? Kuka päättää kenet irtisanotaan ensin? Onko oikein, että työmarkkinajärjestöt rahoittavat suorilla vaalitukiaisilla politiikkaa? Pätisivätkö työelämässä viidakon lait ilman työmarkkinajärjestöjä?

Ovatko nykyiset työmarkkinajärjestöt tulleet tiensä päähän vai pystyvätkö järjestöt kehittymään? Onko mitään kriisiä olemassakaan?

Esimerkiksi näihin kysymyksiin haluamme löytää vastauksia tämän kurssin aikana. Aiheita pohditaan niin ryhmän omien mielipidekirjoitusten, radiojuttujen, haastattelujen, esseiden kuin artikkeleiden kautta. Lisäksi blogissa julkaistaan vieraskirjoittajien tekstejä ja mielenkiintoisia, aiheeseen liittyviä linkkejä. Mikäli haluat julkaista jotakin blogissa, ota yhteyttä ryhmään sähköpostitse (osoite vasemmalla navigointipalkissa).

Projekti on käynnissä 10.10. asti. Kaikki ovat tervetulleita kommentoimaan ja keskustelemaan - sana on vapaa ja katto korkealla!

Terveisin,
Tuuli, Joonas, Reija, Juhani, Kaisa, Anssi, Joni, Anna ja Ninni