Paperiliitto irtisanoi eilen maanantaina työehtosopimuksensa Metsäteollisuus ry:n kanssa. Syy irtisanomiseen oli se, että palkankorotuksista ja työehdoista ei päästy sopuun.
Paperiliiton puheenjohtajan mukaan paperialan työntekijöille haetaan palkankorotuksia, mutta niiden tasoa hän ei vielä halua arvioida.
Työnantajapuolen eli Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajan mukaan alalla ei ole mitään edellytyksiä palkankorotuksiin, vaan kustannuksia pitäisi päin vastoin saada vähennettyä.
Paperiliitossa ei olla halukkaita heikentämään nykyisiä työehtoja, ja Metsäteollisuus haluaisi sopimukseen muutoksia kustannustehokkuuden lisäämiseksi.
Paperiliitolle kelpaisi kokonaan uusi sopimus, jossa palkat kuitenkin neuvoteltaisiin vuosittain. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto ovat solmineet tällaisen sopimuksen elokuussa.
Edessä on muutenkin vaikea työmarkkinasyksy, kun pelkästään syyskuun aikana umpeutuu yli 20 työehtosopimusta. Syys - joulukuussa neuvotellaan yhteensä 32 työehtosopimuksesta. Niiden piirissä on lähes 400 000 työntekijää, kertoo YLEn verkkouutiset.
Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen irtisanominen?
Mitä se käytännössä tarkoittaa, jos alalla ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta? Ovatko paperialan työntekijät nyt täysin työnantajansa armoilla? Voiko työnantaja nyt käytännössä huonontaa työntekijöiden työoloja ja laskea työntekijöiden palkkaa ilman, että työntekijät voivat tehdä mitään?
Minä en tiedä. Kertokaa!
Lähde:
YLE - Paperiliitto sanoi irti työehtosopimuksen
tiistai 15. syyskuuta 2009
Paperiliitto irtisanoi työehtosopimuksensa
Lähettänyt
Tuuli
Tunnisteet:
ajankohtaista,
ammattiliitot,
kysymyksiä,
työehtosopimus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Hei Tuuli!
En itsekään ole mikään työehtosopimusasiantuntija, mutta koitanpa hahmotella tätä asiaa sen perusteella, mitä teidän. Tulkoot joku asiantuntevampi sitten korjaamaan minua.
Kaikilla aloillahan ei ylipäätään ole työehtosopimusta. Työehtosopimuksen solmija osapuolethan ovat ammattijärjestö ja työnantajien järjestö, eikä kaikilla aloilla edes ole omia ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen ulkopuolelle jäävät usein pienet, uudet ja matalasti arvostetut ammattialat. Pohjois-Eurooppa on tosin ammattijärjestöjen luvattua aluetta eli lähes kaikilla aloilla on oma järjestö ja joidenkin alojen työntekijät voivat kuulua jopa useisiin eri ammattijärjestöihin (yleensä toki kuitenkin vain yhteen kerrallaan) jolloin nämä ammattijärjestöt näyttäytyvät työntekijöille ikään kuin kilpailevina.
Normaalisitovat työehtosopimukset eivät myöskään koske muita kuin sopijaosapuolia eli silloin TESin piirissä ylipäätään ovat vain ammattijärjestöön kuuluvat työntekijät. On monia aloja, joilla suuri osa työntekijöistä ei kuulu oman alansa ammattijärjestöön. Pätkätyöläiset ja freelancerit jäävät esimerkiksi usein ammattijärjestöjen ulkopuolelle.
TEShän tarkoittaa siis sitä, että ammattijärjestö neuvottelee työnantajajärjestön kanssa minimipalkat, ylityökorvaukset ja sellaiset asiat, mutta sitoutuu samalla takaamaan allalle ns. työrauhan. Käytännössä se tarkoittaa, että mikäli työnantajataho noudattaa TESiä ammattijärjestö lupaa, että sen edustamat työntekijät eivät esimerkiksi mene lakkoon. Jos ko. ammattijärjestön edustajat kuitenkin lakkoilevat saattaa ammattijärjestö kai joutua maksamaan sopimusrikkomuksesta korvausta työntantajien järjestölle.
On teitysti myös mahdollista, että työnantaja rikkoo TESiä ja maksaa ammattijärjestöön kuuluvalle työntekijälle matalampaa palkkaa kuin TES edellyttää. Tällöin työntekijä voi kuitenkin käräyttää työnantajansa ammattijärjestölleen - jolloin ammattijärjestö rientää puolustamaan työntekijäänsä. Näin siis teoriassa. Aina kuitenkaan edes ammattijärjestöihin kuuluvat työntekijät eivät tunne alansa TESiä ja niinpä työnantajan on periaatteessa mahdollista polkea TESiä. Ja kuten todettu, normaalisitova TES koskee vain ammattijärjestöön kuuluvia työntekijöitä.
Suomessa suurin osa TESeistä on kuitenkin yleissitovia. Yleissitova TES koskee myös niitä alan työntekijöitä, jotka eivät kuulu ammattijärjestöön. Näin ammattijärjestöön kuulumattomatkin työntekijät ovat TESin piirissä ikään kuin siivellä. Noin 90% suomalaisista työntekijöistä työskentelee allalla, jolla on yleissitova TES. Tämä on myös yksi syy siihen, että monilla suomalaisilla ammattijärjestöillä on ollut viime aikoina ongelmia jäsenmäärien ylläpitämisessä.
TESien ulkopuolelle tippuvat siis ne työntekijät, joiden alalla on vain normaalisitova TES ja jotka eivät kuulu ammattijärjestöönsä, ne joiden alalla ei TESiä ole - joko pysyvämmin tai väliaikaisesti, kuten Paperiliitolla nyt. TESien piiriin kuulumattomillekin työntekijöille on työnantajan tietysti maksettava vähintään lain mukaista minimipalkkaa. Käytännössä esimerkiksi paperityöläiset tuskin suostuvat työskentelemään minimipalkalla TESin ulkopuolellakaan. TESin ulkopuolellahan ammattijärjestö ei myöskään tarjoa työnantajalle työrauhaa ja juuri tämän takia monilla aloilla lakkoillaankin juuri TES-kausien välissä - nimenomaan, jotta uusi ja työntekijöitä miellyttävät TES saataisiin solmittua. (Useimmilla aloilla TESit ovat nykyisin määräaikaisia.)
TESien ulkopuolella työntekijöiden palkkaus perustuu aikapitkälti kysynnän ja tarjonnan lakeihin - niiltä osin kuin sen ylittää minimipalkan tietysti. Työnantajan on maksettava riittävästi palkkaa, että ammattilainen suostuu työskentelemään. Freelancereiden keskuudessa oikea palkkaus onkin yksi ainaisista puheenaiheista. Media-alalla esimerkiksi monet "friikut" nimeävät jonkun summan "jonka alle eivät nouse sängystä", ja monesti puhutaan myös siitä, että alan työntekijöiden pitäisi olla toisiaan kohtaan solidaarisia, eikä "polkea hintoja" tekemällä keikkoja liian halvalla. Toisaalta olen kuullut monien friikkujen sanovan myös, että he saattavat tehdä kivoja ja mielenkiintoisia keikkija "puoli-ilmaiseksi", mutta vastapainoksi on sitten tehtävä "leipäkeikkoja", joista myös vaaditaan isompi korvaus.
Vastaukseksi kysymykseesi sanoisin, että ei paperiliittolaisten tilanne nyt varmaan täysin pimeä ole, vaikka alan palkkaus onkin tällä hetkellä periaatteessa ns. "villissä tilassa". Useimmilla työntekijöillä on kuitenkin varmaan voimassa edellisen TESin aikana solmittu työsopimus, jonka mukaista palkkaa työnantaja on sitoutunut maksamaan. Uusia työsopimusten solmiminen voi kuitenkin olla vähän kinkkistä niin kauan, kun uudesta TESistä ei ole saatu sovittua. Lienee kuitenkin lähinnä ajan kysymys, milloin uusi TES alalle solmitaan. Paperiliittolaisia mietityttääkin tällä hetkellä varmaan lähinnä millainen siitä uudesta TESistä nyt tulee eli muodostuuko se huomattavasti entistä heikommaksi.
Juup. Näin tuumin.
Selvensiköhän tämä nyt mitään?
Toivottavasti en itse ole käsittänyt mitään väärin.
Saa korjata.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6ehtosopimus
http://www.sak.fi/suomi/tyomarkkinat.jsp?location1=4&sl2=3&sl3=3&lang=fi&id=32478
Kauheasti tuli näköjään kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, kun en lukenut tätä tekstiä ennen kuin postasin sen. Pahoittelen syvästi. Toivottavasti tuosta jotain tolkkua saa. Joudun myös jakamaan sen useampaan viestiin, koska näiden viestiboksien merkkiraja on näköjään vain vähän päälle 4000 merkkiä.
Näistä TES-asioista kannattaisi varmaan haastatella jonkun ammattijärjestön asianajajaa. Miten olisi Paperiliitto? ;)
Mahtavaa, Anitta! Kaiken kaikkiaan siis jokaiselle voisi suositella ammattiliittoon kuulumista?
"Yleissitova TES koskee myös niitä alan työntekijöitä, jotka eivät kuulu ammattijärjestöön. Näin ammattijärjestöön kuulumattomatkin työntekijät ovat TESin piirissä ikään kuin siivellä. Noin 90% suomalaisista työntekijöistä työskentelee allalla, jolla on yleissitova TES. Tämä on myös yksi syy siihen, että monilla suomalaisilla ammattijärjestöillä on ollut viime aikoina ongelmia jäsenmäärien ylläpitämisessä."
Toisaalta taas miksi vaivautua, jos kuitenkin saa ilmaiseksi ammattijärjestön taistelemat edut itselleen. Onko sitten niin, että jäsenet maksavat nämä siipeilijät? Pitäisikö ammattiliittoon kuulumisen olla pakollista?
"On monia aloja, joilla suuri osa työntekijöistä ei kuulu oman alansa ammattijärjestöön. Pätkätyöläiset ja freelancerit jäävät esimerkiksi usein ammattijärjestöjen ulkopuolelle."
Onko "oikeita" siipeilijöitä, vai ovatko he esimerkiksi mainitsemiasi freelancereita tai pätkätyöläisiä, joilla ei välttämättä ole edes mahdollisuutta liittyä ammattijärjestöön?
Kiitos! :)
Lähetä kommentti