Suora: Työehtosopimuksen vastainen sunnuntaityön teettäminen toi sakot

Työtuomioistuin on tuominnut Pohjola Pankin ja Handelsbanken Finansin sakkoihin rahoitusalan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Myös työnantajaliitto Finanssialan Keskusliitto tuomittiin hyvityssakkoihin, koska se oli laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

STTK:laisen ammattiliitto Suoran nostama ja voittama kanne koski rahoitus- ja korttiyhtiöissä teetettyä säännöllistä sunnuntaityötä, jota teki yhteensä kymmenkunta henkilöä. Nordea Rahoitus lopetti vastaavan sunnuntaityön heinäkuussa.

Asia oli oikeudellisesti hyvin selkeä - työtuomioistuimen päätös oli yksimielinen.

Suora on hakenut asiaan ensisijaisesti neuvotteluratkaisua ja pyrki siihen jopa poikkeuksellisen pitkään, yli vuoden ajan FK:n kanssa. Koska ratkaisua ei löytynyt, Suoralla vei asian oikeuteen.

Suoran mukaan asia olisi ollut ratkaistavissa jo keväällä osana työehtosopimusratkaisua. Suora pitää tapausta esimerkkinä siitä, miten EK:n palkka-ankkurimallin koordinoima Finanssialan Keskusliitto saattaa jäsenyrityksensä oikeuteen sen sijaan, että se harjoittaisi alakohtaista jäsenyritysten tarpeiden mukaista työehtosopimustoimintaa.

Rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on sijoitettava arkipäivälle. Säännöllistä työaikaa ei voi sijoittaa sunnuntaille lukuun ottamatta työehtosopimuksessa erikseen mainittuja erityistyöpisteitä, joita ovat muun muassa matkustajaterminaalit ja lentokentät.

Lähde: STTK

Pankkitoimihenkilö luottaa liittoon

Pankkitoimihenkilönä työskentelevä Aulikki Grönroos kuuluu ammattiliitto Suoraan. Ammattiliitto Suora on kaikkien pankki-, rahoitus- ja vakuutustehtävissä sekä sosiaalivakuutuksen, rahapelien ja alkoholikaupan parissa työskentelevien etujärjestö, koulutuksesta, työtehtävästä, asemasta ja työsuhteen laadusta riippumatta. Oliko liittoon liittyminen Grönroosin mielestä hyvä vaihtoehto? :

- Olen ollut Suoran jäsenenä jo 30 vuotta, liityin ammattiliittoon mennessäni ensimmäistä kesää pankkiin kesätöihin. Liittyminen ei ollut pelkästään oma päätökseni vaan pankkimme luottamusmies oli asiassa ehdoton.

Liittoon kuuluminen takaa jäsenelle paremman toimeentulon työttömyyden kohdatessa, mutta on liitolla muitakin hyviä puolia Grönroosin mielestä:

- Jos joutuisin riitatilanteeseen työnantajani kanssa minun ei tarvitsisi taistella asiani eteen yksin, vaan minulla olisi liiton tuki takanani. Tämän lisäksi saisin lakimiehen ja asiantuntijan avukseni, veloituksetta.

Ammattiliitot neuvottelevat valtakunnalliset työehtosopimukset, joihin kuuluvat muun muassa palkat, ylityökorvaukset, työajat, lomat sekä palkalliset vapaat. Grönroosin mielestä olisikin tärkeää, että jokainen kuuluisi oman alansa ammattiliittoon:

- Liittoon kuulumattomat saavat samat edut, kuin liitonjäsenet maksamatta jäsenmaksua. Vapaamatkustajia ei tulisi olla.

Ongelmatilanteissa hyvät neuvot ovat tarpeen. Erilaisissa riitatilanteissa liiton apuun turvautuminen voi olla paras vaihtoehto asian ratkaisemiseksi. Liiton tarjoama apu on tullut Grönroosille tutuksi ihan käytännössä:

- Työaikaa koskevassa riidassa sain liitosta neuvoja siitä, kuinka minun tulee asian kanssa edetä. Hyvien neuvojen avulla sain asiaan toivotun lopputuloksen.

Liittoon liittyminen on Grönroosille asia, jota hän ei kadu. Jäsenyydessä hän näkee pelkästään hyviä puolia:

- Mielestäni alani neuvotellut työehtosopimukset ovat olleet parhaat mahdolliset. Olen myös todella tyytyväinen siihen, että informaatio liikkuu hyvin liiton ja jäsenistön välillä.

Miksi ei enää tehdä tupoja?

Tupo ja kolmikanta eivät ole sama asia.

Kuten aikaisempi postini selvitti, kolmikanta tarkoittaa sitä, että työntekijöiden ammattiliitot, työnantajien järjestöt ja maan hallitus tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat.

Kolmikannassa työntekijöiden etujärjestöt ja työnantajien etujärjestöt pääsevät sanomaan sanottavansa, kun sovitaan esimerkiksi työelämää tai sosiaaliturvaa koskevista hankkeista.

Siksi työntekijöiden etujärjestöt suivaantuivat niin eläkeiän nostosta. Vanhasen hallitus yritti kylmästi kävellä niiden ylitseen asiassa. Perinteen mukaan tällaiset suuret työntekijöiden etuuksia koskevat kysymykset on tuotu kolmikantaan, mutta tällä hallitus yritti sivuuttaa muiden kolmikannan osapuolten mielipiteen.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on myös perinteisesti solmittu kolmikannassa, mutta se ei tarkoita samaa kuin kolmikanta.

Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa hallitus, työntekijä- ja työnantajajärjestöt pyrkivät sopimaan keskitetysti palkankorotuksista, työoloista, työehtosopimusten raameista, veronkorotuksista, lainsäädännöstä.

Käytännössä tupossa on pyritty varmistamaan, että palkankorotukset, hintojen korotukset ja muu taloudellinen kasvu kulkevat käsi kädessä.

EK on sanoutunut irti tuposta

Jo 1960-luvulta lähtien tulopolitiikan, siis palkankorotusten hillitsemisen politiikan, päätavoitteita on ollut hidastaa hintojen nousua. Näin on pyritty välttämään inflaatiota eli ihmisten ostovoiman heikkenemistä. Ihmisten ostovoima heikkenee, jos hinnat nousevat, mutta palkat eivät seuraa perässä.

Käytännössä tupot ovat ilmeisesti menneet kaupankäynniksi: Valtio lupaa työnantajille verohelpotuksia tai työnantajien haluamia lakeja, jos he antavat työntekijöille tietyt palkankorotukset.

Nyt EK eli Elinkeinoelämänkeskusliitto on sanoutunut irti tupoista, koska sen mielestä maailma on muuttunut niin, että palkankorotukset on syytä mitoittaa toimialan ja yrityksen sietokyvyn mukaan.

Siksi EK on ajanut tupojen tilalle liittokohtaisia neuvotteluja. Sellaisia, mitä esimerkiksi sähköliitto ja Teknologiateollisuus nyt käyvät keskenään. Tulevaisuuden sopimusmalliksi väläytetään EK:ssa myös yritys- tai jopa henkilökohtaisiin neuvotteluihin perustuvia ratkaisuja.

Ongelmana on EK:n mukana ollut se, että jokaisella sopimuskierroksella työntekijäpuoli ajaa väkisin läpi tiettyä kaikille toimialoille yhteistä palkankorotusprosenttia.

EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mukaan varaa tällaisiin palkankorotuksiin ei kaikilla aloilla ole. Siksi on parempi siirtyä liittokohtaisiin neuvotteluihin.

Lähteet ja lisätietoa:
Helsingin Sanomat - EK haluaa haudata tupon lopullisesti
Talouselämä - Tupo palaa naamari päässä
Kansan Uutiset - EK:n Leif Fagernäs ja kirosana nimeltä TUPO
Talouselämä - Mihin tupo kaatui?

Opiskelijat ja ammattiliitto

Kuuluako ammattiliittoon vai ei? Liittyäkö jo opiskeluaikana, vai vasta työelämässä? Mites yleinen työttömyyskassa sitten? Vaihtoehtoja on monia. Kaksi opiskelijaa kertoo oman näkökulmansa.








Ammattiliitot jättävät kylmäksi, Taloussanomat (29.4.2009)

Työmarkkinajärjestöjen kampanjat osa 2

Työmarkkinajärjestöjen räväkät ja mielipiteitä herättävät kampanjaesittelyt jatkuvat taas.

SAK:n tv-mainoskampanjat vuosilta 1999-2007

Nämä kampanjat ovat herättäneet huomiota ja aiheuttaneet keskustelua niin hyvässä kuin pahassa. Katso itse mainospätkät ja tee oma arviosi.

"Puudeli"-mainos vuodelta 1999 
Ohjaus: Pami Teirikari.



"Sinulla on mielipide" -mainos vuodelta 1999.
Ohjaus: Pami Teirikari




SAK:n jäsenhankintakampanja vuodelta 2004





SAK:n sensuroidut mainokset vuodelta 2007







Vuoden 2007 eduskuntavaalien mainospätkä

SuPer: Määräaikaiset työsuhteet vakinaistettava hoitoalalla

STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on huolissaan hoitoalan määräaikaisista työsuhteista. Kunta-alalla työskentelevistä lähi- ja perushoitajista keskimäärin joka neljäs työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa ja yksityisellä sosiaalipalvelualalla määräaikaisia on noin 28 % työntekijöistä. Valitettavan iso osa näistä työsuhteista on perusteettomia eli laittomia. Esimerkiksi vanhustenhoidossa hoidon tarve on jatkuva, eikä hoitajien jatkuva vaihtuminen ole toivottavaa.

SuPeriin viime aikoina tulleiden tietojen perusteella talouslama on alkanut näkyä karulla tavalla hoitoalan työpaikoilla. Koulutettua hoitohenkilöstöä on ollut liian vähän työpaikoilla jo ennen lamaa, mikä on johtanut siihen, että henkilöstö on joutunut venymään äärirajoille; sijaisia ei ole saatu ja työntekijöiden sairastuessa työkaverit ovat tehneet tuplavuoroja ja tulleet vapaapäivinään töihin. Tästäkin venymisestä huolimatta hoidon taso on kärsinyt, kuten lääninhallitusten tuoreesta vanhusten hoitoa koskevasta selvityksestä ilmenee. Nyt tilanne on entisestään pahentunut, sillä huomattavassa osassa Suomen kuntia on tehty päätös säästötoimista, jotka kolahtavat monia muita aloja kovemmin hoitoalalle: pitkäaikaisten määräaikaisten työsopimuksia ei enää jatketa, vaikka työtä olisi edelleen tarjolla runsain mitoin ja lyhytaikaisiin sairauslomiin ei saa palkata sijaisia.

SuPer on viime vuosina kiinnittänyt erityistä huomiota jäsentensä määräaikaisiin työsuhteisiin ja on vaatinut työnantajia niin yksityissektorilla kuin kunta-alallakin vakinaistamaan perusteettomissa määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä jäseniään. Osa ketjutusjutuista on jouduttu riitauttamaan tuomioistuimessa, mutta valtaosassa tapauksista työnantaja on vakinaistanut työntekijän SuPerin vaatimuksesta. Viime vuosien aikana SuPer on onnistunut vakinaistamaan satoja jäseniään. Helmikuussa 2009 alkaneella ja toukokuun loppuun kestäneellä ”Määräaikaista ei mätkitä” -kampanjalla haluttiin vaikuttaa määräaikaisten aseman parantamiseen. Kampanjan myötä saatiin vakinaistettua noin sata superilaista hoitajaa.

SuPer jatkaa aktiivista toimintaansa määräaikaisten aseman parantamiseksi. Määräaikaisten aseman parantaminen on myös yksi liiton keskeisistä sopimustavoitteista tulevalla sopimuskierroksella. SuPer pitää kiinni päätöksestään tarvittaessa riitauttaa kaikki sen tietoon saatetut perusteettomat määräaikaisuudet, joita ei saada paikallisesti sovittua.

Työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla parannetaan työhyvinvointia hoitoalalla. Huolehtimalla hoitohenkilöstön riittävästä määrästä saadaan ihmiset myös pysymään pidempään työkykyisinä ja sitä kautta pidennetään työuria. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettua hoitohenkilöstöä.

Lähde: STTK

Kuntouttavan työtoiminnan velvoiteikäraja poistuu

Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikäraja poistetaan. Nykyään kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen on velvoittavaa ainoastaan alle 25-vuotiaille.

Muutoksen seurauksena myös 25 vuotta täyttäneet, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumasta kieltäytyvät tai sen keskeyttävät henkilöt menettävät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päiväksi.

Vaihtoehtoisesti heidän toimeentulotuen perusosaansa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla.

Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Muutetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta.