Miksi ei enää tehdä tupoja?

Tupo ja kolmikanta eivät ole sama asia.

Kuten aikaisempi postini selvitti, kolmikanta tarkoittaa sitä, että työntekijöiden ammattiliitot, työnantajien järjestöt ja maan hallitus tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat.

Kolmikannassa työntekijöiden etujärjestöt ja työnantajien etujärjestöt pääsevät sanomaan sanottavansa, kun sovitaan esimerkiksi työelämää tai sosiaaliturvaa koskevista hankkeista.

Siksi työntekijöiden etujärjestöt suivaantuivat niin eläkeiän nostosta. Vanhasen hallitus yritti kylmästi kävellä niiden ylitseen asiassa. Perinteen mukaan tällaiset suuret työntekijöiden etuuksia koskevat kysymykset on tuotu kolmikantaan, mutta tällä hallitus yritti sivuuttaa muiden kolmikannan osapuolten mielipiteen.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on myös perinteisesti solmittu kolmikannassa, mutta se ei tarkoita samaa kuin kolmikanta.

Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa hallitus, työntekijä- ja työnantajajärjestöt pyrkivät sopimaan keskitetysti palkankorotuksista, työoloista, työehtosopimusten raameista, veronkorotuksista, lainsäädännöstä.

Käytännössä tupossa on pyritty varmistamaan, että palkankorotukset, hintojen korotukset ja muu taloudellinen kasvu kulkevat käsi kädessä.

EK on sanoutunut irti tuposta

Jo 1960-luvulta lähtien tulopolitiikan, siis palkankorotusten hillitsemisen politiikan, päätavoitteita on ollut hidastaa hintojen nousua. Näin on pyritty välttämään inflaatiota eli ihmisten ostovoiman heikkenemistä. Ihmisten ostovoima heikkenee, jos hinnat nousevat, mutta palkat eivät seuraa perässä.

Käytännössä tupot ovat ilmeisesti menneet kaupankäynniksi: Valtio lupaa työnantajille verohelpotuksia tai työnantajien haluamia lakeja, jos he antavat työntekijöille tietyt palkankorotukset.

Nyt EK eli Elinkeinoelämänkeskusliitto on sanoutunut irti tupoista, koska sen mielestä maailma on muuttunut niin, että palkankorotukset on syytä mitoittaa toimialan ja yrityksen sietokyvyn mukaan.

Siksi EK on ajanut tupojen tilalle liittokohtaisia neuvotteluja. Sellaisia, mitä esimerkiksi sähköliitto ja Teknologiateollisuus nyt käyvät keskenään. Tulevaisuuden sopimusmalliksi väläytetään EK:ssa myös yritys- tai jopa henkilökohtaisiin neuvotteluihin perustuvia ratkaisuja.

Ongelmana on EK:n mukana ollut se, että jokaisella sopimuskierroksella työntekijäpuoli ajaa väkisin läpi tiettyä kaikille toimialoille yhteistä palkankorotusprosenttia.

EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mukaan varaa tällaisiin palkankorotuksiin ei kaikilla aloilla ole. Siksi on parempi siirtyä liittokohtaisiin neuvotteluihin.

Lähteet ja lisätietoa:
Helsingin Sanomat - EK haluaa haudata tupon lopullisesti
Talouselämä - Tupo palaa naamari päässä
Kansan Uutiset - EK:n Leif Fagernäs ja kirosana nimeltä TUPO
Talouselämä - Mihin tupo kaatui?