Työtuomioistuin on tuominnut Pohjola Pankin ja Handelsbanken Finansin sakkoihin rahoitusalan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Myös työnantajaliitto Finanssialan Keskusliitto tuomittiin hyvityssakkoihin, koska se oli laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.
STTK:laisen ammattiliitto Suoran nostama ja voittama kanne koski rahoitus- ja korttiyhtiöissä teetettyä säännöllistä sunnuntaityötä, jota teki yhteensä kymmenkunta henkilöä. Nordea Rahoitus lopetti vastaavan sunnuntaityön heinäkuussa.
Asia oli oikeudellisesti hyvin selkeä - työtuomioistuimen päätös oli yksimielinen.
Suora on hakenut asiaan ensisijaisesti neuvotteluratkaisua ja pyrki siihen jopa poikkeuksellisen pitkään, yli vuoden ajan FK:n kanssa. Koska ratkaisua ei löytynyt, Suoralla vei asian oikeuteen.
Suoran mukaan asia olisi ollut ratkaistavissa jo keväällä osana työehtosopimusratkaisua. Suora pitää tapausta esimerkkinä siitä, miten EK:n palkka-ankkurimallin koordinoima Finanssialan Keskusliitto saattaa jäsenyrityksensä oikeuteen sen sijaan, että se harjoittaisi alakohtaista jäsenyritysten tarpeiden mukaista työehtosopimustoimintaa.
Rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on sijoitettava arkipäivälle. Säännöllistä työaikaa ei voi sijoittaa sunnuntaille lukuun ottamatta työehtosopimuksessa erikseen mainittuja erityistyöpisteitä, joita ovat muun muassa matkustajaterminaalit ja lentokentät.
Lähde: STTK
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Pankkitoimihenkilö luottaa liittoon
Pankkitoimihenkilönä työskentelevä Aulikki Grönroos kuuluu ammattiliitto Suoraan. Ammattiliitto Suora on kaikkien pankki-, rahoitus- ja vakuutustehtävissä sekä sosiaalivakuutuksen, rahapelien ja alkoholikaupan parissa työskentelevien etujärjestö, koulutuksesta, työtehtävästä, asemasta ja työsuhteen laadusta riippumatta. Oliko liittoon liittyminen Grönroosin mielestä hyvä vaihtoehto? :
- Olen ollut Suoran jäsenenä jo 30 vuotta, liityin ammattiliittoon mennessäni ensimmäistä kesää pankkiin kesätöihin. Liittyminen ei ollut pelkästään oma päätökseni vaan pankkimme luottamusmies oli asiassa ehdoton.
Liittoon kuuluminen takaa jäsenelle paremman toimeentulon työttömyyden kohdatessa, mutta on liitolla muitakin hyviä puolia Grönroosin mielestä:
- Jos joutuisin riitatilanteeseen työnantajani kanssa minun ei tarvitsisi taistella asiani eteen yksin, vaan minulla olisi liiton tuki takanani. Tämän lisäksi saisin lakimiehen ja asiantuntijan avukseni, veloituksetta.
Ammattiliitot neuvottelevat valtakunnalliset työehtosopimukset, joihin kuuluvat muun muassa palkat, ylityökorvaukset, työajat, lomat sekä palkalliset vapaat. Grönroosin mielestä olisikin tärkeää, että jokainen kuuluisi oman alansa ammattiliittoon:
- Liittoon kuulumattomat saavat samat edut, kuin liitonjäsenet maksamatta jäsenmaksua. Vapaamatkustajia ei tulisi olla.
Ongelmatilanteissa hyvät neuvot ovat tarpeen. Erilaisissa riitatilanteissa liiton apuun turvautuminen voi olla paras vaihtoehto asian ratkaisemiseksi. Liiton tarjoama apu on tullut Grönroosille tutuksi ihan käytännössä:
- Työaikaa koskevassa riidassa sain liitosta neuvoja siitä, kuinka minun tulee asian kanssa edetä. Hyvien neuvojen avulla sain asiaan toivotun lopputuloksen.
Liittoon liittyminen on Grönroosille asia, jota hän ei kadu. Jäsenyydessä hän näkee pelkästään hyviä puolia:
- Mielestäni alani neuvotellut työehtosopimukset ovat olleet parhaat mahdolliset. Olen myös todella tyytyväinen siihen, että informaatio liikkuu hyvin liiton ja jäsenistön välillä.
- Olen ollut Suoran jäsenenä jo 30 vuotta, liityin ammattiliittoon mennessäni ensimmäistä kesää pankkiin kesätöihin. Liittyminen ei ollut pelkästään oma päätökseni vaan pankkimme luottamusmies oli asiassa ehdoton.
Liittoon kuuluminen takaa jäsenelle paremman toimeentulon työttömyyden kohdatessa, mutta on liitolla muitakin hyviä puolia Grönroosin mielestä:
- Jos joutuisin riitatilanteeseen työnantajani kanssa minun ei tarvitsisi taistella asiani eteen yksin, vaan minulla olisi liiton tuki takanani. Tämän lisäksi saisin lakimiehen ja asiantuntijan avukseni, veloituksetta.
Ammattiliitot neuvottelevat valtakunnalliset työehtosopimukset, joihin kuuluvat muun muassa palkat, ylityökorvaukset, työajat, lomat sekä palkalliset vapaat. Grönroosin mielestä olisikin tärkeää, että jokainen kuuluisi oman alansa ammattiliittoon:
- Liittoon kuulumattomat saavat samat edut, kuin liitonjäsenet maksamatta jäsenmaksua. Vapaamatkustajia ei tulisi olla.
Ongelmatilanteissa hyvät neuvot ovat tarpeen. Erilaisissa riitatilanteissa liiton apuun turvautuminen voi olla paras vaihtoehto asian ratkaisemiseksi. Liiton tarjoama apu on tullut Grönroosille tutuksi ihan käytännössä:
- Työaikaa koskevassa riidassa sain liitosta neuvoja siitä, kuinka minun tulee asian kanssa edetä. Hyvien neuvojen avulla sain asiaan toivotun lopputuloksen.
Liittoon liittyminen on Grönroosille asia, jota hän ei kadu. Jäsenyydessä hän näkee pelkästään hyviä puolia:
- Mielestäni alani neuvotellut työehtosopimukset ovat olleet parhaat mahdolliset. Olen myös todella tyytyväinen siihen, että informaatio liikkuu hyvin liiton ja jäsenistön välillä.
perjantai 9. lokakuuta 2009
Miksi ei enää tehdä tupoja?
Tupo ja kolmikanta eivät ole sama asia.
Kuten aikaisempi postini selvitti, kolmikanta tarkoittaa sitä, että työntekijöiden ammattiliitot, työnantajien järjestöt ja maan hallitus tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat.
Kolmikannassa työntekijöiden etujärjestöt ja työnantajien etujärjestöt pääsevät sanomaan sanottavansa, kun sovitaan esimerkiksi työelämää tai sosiaaliturvaa koskevista hankkeista.
Siksi työntekijöiden etujärjestöt suivaantuivat niin eläkeiän nostosta. Vanhasen hallitus yritti kylmästi kävellä niiden ylitseen asiassa. Perinteen mukaan tällaiset suuret työntekijöiden etuuksia koskevat kysymykset on tuotu kolmikantaan, mutta tällä hallitus yritti sivuuttaa muiden kolmikannan osapuolten mielipiteen.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on myös perinteisesti solmittu kolmikannassa, mutta se ei tarkoita samaa kuin kolmikanta.
Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa hallitus, työntekijä- ja työnantajajärjestöt pyrkivät sopimaan keskitetysti palkankorotuksista, työoloista, työehtosopimusten raameista, veronkorotuksista, lainsäädännöstä.
Käytännössä tupossa on pyritty varmistamaan, että palkankorotukset, hintojen korotukset ja muu taloudellinen kasvu kulkevat käsi kädessä.
EK on sanoutunut irti tuposta
Jo 1960-luvulta lähtien tulopolitiikan, siis palkankorotusten hillitsemisen politiikan, päätavoitteita on ollut hidastaa hintojen nousua. Näin on pyritty välttämään inflaatiota eli ihmisten ostovoiman heikkenemistä. Ihmisten ostovoima heikkenee, jos hinnat nousevat, mutta palkat eivät seuraa perässä.
Käytännössä tupot ovat ilmeisesti menneet kaupankäynniksi: Valtio lupaa työnantajille verohelpotuksia tai työnantajien haluamia lakeja, jos he antavat työntekijöille tietyt palkankorotukset.
Nyt EK eli Elinkeinoelämänkeskusliitto on sanoutunut irti tupoista, koska sen mielestä maailma on muuttunut niin, että palkankorotukset on syytä mitoittaa toimialan ja yrityksen sietokyvyn mukaan.
Siksi EK on ajanut tupojen tilalle liittokohtaisia neuvotteluja. Sellaisia, mitä esimerkiksi sähköliitto ja Teknologiateollisuus nyt käyvät keskenään. Tulevaisuuden sopimusmalliksi väläytetään EK:ssa myös yritys- tai jopa henkilökohtaisiin neuvotteluihin perustuvia ratkaisuja.
Ongelmana on EK:n mukana ollut se, että jokaisella sopimuskierroksella työntekijäpuoli ajaa väkisin läpi tiettyä kaikille toimialoille yhteistä palkankorotusprosenttia.
EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mukaan varaa tällaisiin palkankorotuksiin ei kaikilla aloilla ole. Siksi on parempi siirtyä liittokohtaisiin neuvotteluihin.
Lähteet ja lisätietoa:
Helsingin Sanomat - EK haluaa haudata tupon lopullisesti
Talouselämä - Tupo palaa naamari päässä
Kansan Uutiset - EK:n Leif Fagernäs ja kirosana nimeltä TUPO
Talouselämä - Mihin tupo kaatui?
Kuten aikaisempi postini selvitti, kolmikanta tarkoittaa sitä, että työntekijöiden ammattiliitot, työnantajien järjestöt ja maan hallitus tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat.
Kolmikannassa työntekijöiden etujärjestöt ja työnantajien etujärjestöt pääsevät sanomaan sanottavansa, kun sovitaan esimerkiksi työelämää tai sosiaaliturvaa koskevista hankkeista.
Siksi työntekijöiden etujärjestöt suivaantuivat niin eläkeiän nostosta. Vanhasen hallitus yritti kylmästi kävellä niiden ylitseen asiassa. Perinteen mukaan tällaiset suuret työntekijöiden etuuksia koskevat kysymykset on tuotu kolmikantaan, mutta tällä hallitus yritti sivuuttaa muiden kolmikannan osapuolten mielipiteen.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on myös perinteisesti solmittu kolmikannassa, mutta se ei tarkoita samaa kuin kolmikanta.
Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa hallitus, työntekijä- ja työnantajajärjestöt pyrkivät sopimaan keskitetysti palkankorotuksista, työoloista, työehtosopimusten raameista, veronkorotuksista, lainsäädännöstä.
Käytännössä tupossa on pyritty varmistamaan, että palkankorotukset, hintojen korotukset ja muu taloudellinen kasvu kulkevat käsi kädessä.
EK on sanoutunut irti tuposta
Jo 1960-luvulta lähtien tulopolitiikan, siis palkankorotusten hillitsemisen politiikan, päätavoitteita on ollut hidastaa hintojen nousua. Näin on pyritty välttämään inflaatiota eli ihmisten ostovoiman heikkenemistä. Ihmisten ostovoima heikkenee, jos hinnat nousevat, mutta palkat eivät seuraa perässä.
Käytännössä tupot ovat ilmeisesti menneet kaupankäynniksi: Valtio lupaa työnantajille verohelpotuksia tai työnantajien haluamia lakeja, jos he antavat työntekijöille tietyt palkankorotukset.
Nyt EK eli Elinkeinoelämänkeskusliitto on sanoutunut irti tupoista, koska sen mielestä maailma on muuttunut niin, että palkankorotukset on syytä mitoittaa toimialan ja yrityksen sietokyvyn mukaan.
Siksi EK on ajanut tupojen tilalle liittokohtaisia neuvotteluja. Sellaisia, mitä esimerkiksi sähköliitto ja Teknologiateollisuus nyt käyvät keskenään. Tulevaisuuden sopimusmalliksi väläytetään EK:ssa myös yritys- tai jopa henkilökohtaisiin neuvotteluihin perustuvia ratkaisuja.
Ongelmana on EK:n mukana ollut se, että jokaisella sopimuskierroksella työntekijäpuoli ajaa väkisin läpi tiettyä kaikille toimialoille yhteistä palkankorotusprosenttia.
EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mukaan varaa tällaisiin palkankorotuksiin ei kaikilla aloilla ole. Siksi on parempi siirtyä liittokohtaisiin neuvotteluihin.
Lähteet ja lisätietoa:
Helsingin Sanomat - EK haluaa haudata tupon lopullisesti
Talouselämä - Tupo palaa naamari päässä
Kansan Uutiset - EK:n Leif Fagernäs ja kirosana nimeltä TUPO
Talouselämä - Mihin tupo kaatui?
Opiskelijat ja ammattiliitto
Kuuluako ammattiliittoon vai ei? Liittyäkö jo opiskeluaikana, vai vasta työelämässä? Mites yleinen työttömyyskassa sitten? Vaihtoehtoja on monia. Kaksi opiskelijaa kertoo oman näkökulmansa.
Ammattiliitot jättävät kylmäksi, Taloussanomat (29.4.2009)
Ammattiliitot jättävät kylmäksi, Taloussanomat (29.4.2009)
Työmarkkinajärjestöjen kampanjat osa 2
Työmarkkinajärjestöjen räväkät ja mielipiteitä herättävät kampanjaesittelyt jatkuvat taas.
SAK:n tv-mainoskampanjat vuosilta 1999-2007
Nämä kampanjat ovat herättäneet huomiota ja aiheuttaneet keskustelua niin hyvässä kuin pahassa. Katso itse mainospätkät ja tee oma arviosi.
"Puudeli"-mainos vuodelta 1999
Ohjaus: Pami Teirikari.
"Sinulla on mielipide" -mainos vuodelta 1999.
Ohjaus: Pami Teirikari
SAK:n jäsenhankintakampanja vuodelta 2004
SAK:n sensuroidut mainokset vuodelta 2007
Vuoden 2007 eduskuntavaalien mainospätkä
SAK:n tv-mainoskampanjat vuosilta 1999-2007
Nämä kampanjat ovat herättäneet huomiota ja aiheuttaneet keskustelua niin hyvässä kuin pahassa. Katso itse mainospätkät ja tee oma arviosi.
"Puudeli"-mainos vuodelta 1999
Ohjaus: Pami Teirikari.
"Sinulla on mielipide" -mainos vuodelta 1999.
Ohjaus: Pami Teirikari
SAK:n jäsenhankintakampanja vuodelta 2004
SAK:n sensuroidut mainokset vuodelta 2007
Vuoden 2007 eduskuntavaalien mainospätkä
SuPer: Määräaikaiset työsuhteet vakinaistettava hoitoalalla
STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on huolissaan hoitoalan määräaikaisista työsuhteista. Kunta-alalla työskentelevistä lähi- ja perushoitajista keskimäärin joka neljäs työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa ja yksityisellä sosiaalipalvelualalla määräaikaisia on noin 28 % työntekijöistä. Valitettavan iso osa näistä työsuhteista on perusteettomia eli laittomia. Esimerkiksi vanhustenhoidossa hoidon tarve on jatkuva, eikä hoitajien jatkuva vaihtuminen ole toivottavaa.
SuPeriin viime aikoina tulleiden tietojen perusteella talouslama on alkanut näkyä karulla tavalla hoitoalan työpaikoilla. Koulutettua hoitohenkilöstöä on ollut liian vähän työpaikoilla jo ennen lamaa, mikä on johtanut siihen, että henkilöstö on joutunut venymään äärirajoille; sijaisia ei ole saatu ja työntekijöiden sairastuessa työkaverit ovat tehneet tuplavuoroja ja tulleet vapaapäivinään töihin. Tästäkin venymisestä huolimatta hoidon taso on kärsinyt, kuten lääninhallitusten tuoreesta vanhusten hoitoa koskevasta selvityksestä ilmenee. Nyt tilanne on entisestään pahentunut, sillä huomattavassa osassa Suomen kuntia on tehty päätös säästötoimista, jotka kolahtavat monia muita aloja kovemmin hoitoalalle: pitkäaikaisten määräaikaisten työsopimuksia ei enää jatketa, vaikka työtä olisi edelleen tarjolla runsain mitoin ja lyhytaikaisiin sairauslomiin ei saa palkata sijaisia.
SuPer on viime vuosina kiinnittänyt erityistä huomiota jäsentensä määräaikaisiin työsuhteisiin ja on vaatinut työnantajia niin yksityissektorilla kuin kunta-alallakin vakinaistamaan perusteettomissa määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä jäseniään. Osa ketjutusjutuista on jouduttu riitauttamaan tuomioistuimessa, mutta valtaosassa tapauksista työnantaja on vakinaistanut työntekijän SuPerin vaatimuksesta. Viime vuosien aikana SuPer on onnistunut vakinaistamaan satoja jäseniään. Helmikuussa 2009 alkaneella ja toukokuun loppuun kestäneellä ”Määräaikaista ei mätkitä” -kampanjalla haluttiin vaikuttaa määräaikaisten aseman parantamiseen. Kampanjan myötä saatiin vakinaistettua noin sata superilaista hoitajaa.
SuPer jatkaa aktiivista toimintaansa määräaikaisten aseman parantamiseksi. Määräaikaisten aseman parantaminen on myös yksi liiton keskeisistä sopimustavoitteista tulevalla sopimuskierroksella. SuPer pitää kiinni päätöksestään tarvittaessa riitauttaa kaikki sen tietoon saatetut perusteettomat määräaikaisuudet, joita ei saada paikallisesti sovittua.
Työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla parannetaan työhyvinvointia hoitoalalla. Huolehtimalla hoitohenkilöstön riittävästä määrästä saadaan ihmiset myös pysymään pidempään työkykyisinä ja sitä kautta pidennetään työuria. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettua hoitohenkilöstöä.
Lähde: STTK
SuPeriin viime aikoina tulleiden tietojen perusteella talouslama on alkanut näkyä karulla tavalla hoitoalan työpaikoilla. Koulutettua hoitohenkilöstöä on ollut liian vähän työpaikoilla jo ennen lamaa, mikä on johtanut siihen, että henkilöstö on joutunut venymään äärirajoille; sijaisia ei ole saatu ja työntekijöiden sairastuessa työkaverit ovat tehneet tuplavuoroja ja tulleet vapaapäivinään töihin. Tästäkin venymisestä huolimatta hoidon taso on kärsinyt, kuten lääninhallitusten tuoreesta vanhusten hoitoa koskevasta selvityksestä ilmenee. Nyt tilanne on entisestään pahentunut, sillä huomattavassa osassa Suomen kuntia on tehty päätös säästötoimista, jotka kolahtavat monia muita aloja kovemmin hoitoalalle: pitkäaikaisten määräaikaisten työsopimuksia ei enää jatketa, vaikka työtä olisi edelleen tarjolla runsain mitoin ja lyhytaikaisiin sairauslomiin ei saa palkata sijaisia.
SuPer on viime vuosina kiinnittänyt erityistä huomiota jäsentensä määräaikaisiin työsuhteisiin ja on vaatinut työnantajia niin yksityissektorilla kuin kunta-alallakin vakinaistamaan perusteettomissa määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä jäseniään. Osa ketjutusjutuista on jouduttu riitauttamaan tuomioistuimessa, mutta valtaosassa tapauksista työnantaja on vakinaistanut työntekijän SuPerin vaatimuksesta. Viime vuosien aikana SuPer on onnistunut vakinaistamaan satoja jäseniään. Helmikuussa 2009 alkaneella ja toukokuun loppuun kestäneellä ”Määräaikaista ei mätkitä” -kampanjalla haluttiin vaikuttaa määräaikaisten aseman parantamiseen. Kampanjan myötä saatiin vakinaistettua noin sata superilaista hoitajaa.
SuPer jatkaa aktiivista toimintaansa määräaikaisten aseman parantamiseksi. Määräaikaisten aseman parantaminen on myös yksi liiton keskeisistä sopimustavoitteista tulevalla sopimuskierroksella. SuPer pitää kiinni päätöksestään tarvittaessa riitauttaa kaikki sen tietoon saatetut perusteettomat määräaikaisuudet, joita ei saada paikallisesti sovittua.
Työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla parannetaan työhyvinvointia hoitoalalla. Huolehtimalla hoitohenkilöstön riittävästä määrästä saadaan ihmiset myös pysymään pidempään työkykyisinä ja sitä kautta pidennetään työuria. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettua hoitohenkilöstöä.
Lähde: STTK
torstai 8. lokakuuta 2009
Kuntouttavan työtoiminnan velvoiteikäraja poistuu
Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikäraja poistetaan. Nykyään kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen on velvoittavaa ainoastaan alle 25-vuotiaille.
Muutoksen seurauksena myös 25 vuotta täyttäneet, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumasta kieltäytyvät tai sen keskeyttävät henkilöt menettävät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päiväksi.
Vaihtoehtoisesti heidän toimeentulotuen perusosaansa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla.
Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Muutetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta.
Muutoksen seurauksena myös 25 vuotta täyttäneet, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumasta kieltäytyvät tai sen keskeyttävät henkilöt menettävät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päiväksi.
Vaihtoehtoisesti heidän toimeentulotuen perusosaansa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla.
Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Muutetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta.
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Ay-liike pitää jäsenmaksujaan tulonhankintakuluina
Järjestöt pitävätkin erittäin perusteltuna, että maksut voi jatkossakin vähentää verotuksessa.
Ay-maksut ovat nousseet esiin vaalirahakeskustelun yhteydessä. SAK, STTK ja Akava ovat viestineet kannastaan sekä piakkoin työnsä valmiiksi saavalle vaalirahatoimikunnalle että hallitus- ja oppositiopuolueille.
Järjestöjen mukaan verovähennyksen avulla tasataan työmarkkinatoiminnasta aiheutuvien menojen verokohtelua. Yritykset voivat kirjata nämä menot vähennyskelpoisiin kuluihin, mutta palkansaajapuolella tätä mahdollisuutta ei ole. Esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvat saavat korvauksen ansiomenetyksestä yleensä ammattiliitoltaan.
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut on voinut vähentää verotuksessa 1960-luvulta lähtien. Tämä oikeus laajennettiin nopeasti koskemaan myös muita etujärjestöjä.
Lähde: Verkkouutiset
STTK:n Mäenpää huolissaan neuvottomuudesta
Työmarkkinakierros on käynnistynyt sekavissa tunnelmissa. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää totesi tiistaina Metsäalan Asiantuntija METO:n liittokokouksessa Lappeenrannassa, että aikaisemmin Suomessa ei ole vastaavassa tilanteessa oltu näin neuvottomia.
– Työmarkkinaosapuolilta puuttuu tällä hetkellä käsikirjoitus käynnissä olevan kierroksen tavoitteista. Myöskään maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole yhteistä näkemystä talouspolitiikan ja työmarkkinaratkaisujen koordinoimiseksi, hän totesi.
Mäenpään mielestä kriisi edellyttäisi nopeasti hallituksen ja työmarkkinaosapuolten yhteisten neuvottelujen aloittamista.
– Kasvavan työttömyyden vuoksi elvytystä ei saa vielä unohtaa. Nyt tarvitaan kaikki keinot työttömyyden kasvun ehkäisemiseksi. Julkisen sektorin ei pidä vähentää työvoimaa ainakaan tilanteessa, jossa yksityinen sektori ei kykene työllistämään juuri ketään. Myös kunnallisten palvelujen turvaaminen edellyttää uudelleenarvioita, Mäenpää patistaa.
STTK:n mielestä maan hallituksen pitäisi tässä tilanteessa ottaa aktiivisempi rooli suhteessa työmarkkinaosapuoliin.
– Neuvoteltavaa riittää, sillä esimerkiksi työttömyysturvan rahoitus on vaarallisella tavalla auki. Työmarkkinaosapuolilla tulisi myös olla nykyistä kirkkaampi käsitys tulevien vuosien veroratkaisuista. Palkkaratkaisujen tekeminen ilman verotietoja ei ole järkevää, Mäenpää arvioi.
Lähde: Kansan uutiset
Nettifoorumissa kiivasta keskustelua työurien pirstaloitumisesta
Kuva: Otakantaa.fi
Valtionhallinnon keskustelufoorumi Otakantaa.fi on avannut uuden suomalaisia työuria käsittelevän keskustelukampanjan. Keskusteluhankkeesta vastaa Työ- ja elinkeinomisniteriön työelämän joustoturvahankkeen päällikkö Olli Sorainen.
Keskustelufoorumilla kysytään esimerkiksi, onko työurien pirstaloituminen hyväksyttävää ja miten työntekijöiden toimeentulo turvataan tulevaisuudessa epätyypillisissä työsuhteissa.
Tässä muutamia kommentteja sivustolta:
Lainsäädännön eri kiemuroita pitäisi muuttaa niin, että pätkätöiden tekeminen olisi turvallista ja joustavuuden myös työntekjöiden ajatusmaailmassa ("minä kehityn ja teen jatkuvasti uudistuvia asioita") tulisi olla paljon enemmän itsestään selvää. Alkuun päästäisiin esimerkiksi Kelan toimintatapoja muuttamalla, siihen ei välttämättä tarvita uusia lakeja.kirjoittaa nimimerkki Reino otsikkolla Maailma muuttuu.
Jos ei ole vakituinen ja riittävä palkka, niin pitäisi olla perustulo lisäksi valtiolta tai kunnalta, ettei tarvi pudota köyhyyteen, mikä ei hyödytä ketään, koska verotulotkin pienenevät, mistä palvelutkin kärsivät.
Vähintään pitäisi olla 2000,00€/kk-palkka, että ihmisoikeudet toteutuu ja hyvinvointikin, kun työnantaja ei vaadi liikaa, että palaa loppuun.
Osakkeillakin voisi lisäksi palkita, kun on paljon hyötyä tuonut työnantajalleen, mutta ei suhteettomasti pidä palkita.
kirjoittaa nimimerkki Soili S. Henriksson otsikolla Vakituiset työsuhteet etusijalle.
Ehdotuksia yksityiselle sektorille:
1) Kelalta "omavastuu" eli 5 vrk karenssi pois. Se on mielestäni ihan turha rangaistus pätkä- ja keikkatöissä.
2) Työttömyysturvan tulkinnat selkeämmäksi: jos henkilö tekee verokortilla luovaa työtä hän ei ole yrittäjä. 4kk karenssi uhka tulee poistaa, jotta joustoa työhön ja ei-työhön vuorottelulle saadaan. Sama pätee kouluttajiin.
3) Vuokratyö on tapa kiertää työttömyysturvan tulkintoja, mutta se taas nostaa hinnan yrittäjälle/ostajalle vieläkin kalliimmaksi.
4) helpointa olisi tehdä suoraan verokortilla töitä lyhyitäkin töitä yrityksille yrityksen vaihtelevien tarpeiden mukaisesti. Tämä kuitenkin edellyttäisi toimivan työntekijäresurssipankin, mistä työntekijöitä helposti löytää. MOL:in CV-netti ei ole sellainen.
5) Kolmannen sektorin työpaikat? Jaa-a. Heidän pitäisi saada jostain rahoitusta, jolla voivat maksaa palkkoja.
6) Ihmisten pitää osata markkinoida taitojaan: paremmin kertoa mitä he osaavat, eikä vain hakea olemassaolevaa työtä. Hakokoneet toimivat, jos ihmiset osaavat profiloida ja optimoida osaamisensa. Vaan saako työnantaja etsiä hakokoneilla työntekijöitä verkosta?
7)Yritysten tukeminen: voiko työllistäviä yrityksiä tukea verohelpotuksin tai palkan sivukuluissa? Se olisi järkevämpää kuin "ilmaisen" työvoiman antaminen työvoimapoliittisena pakkotyönä, josta ei tekijälle kerry eläkettä, mutta joku kuitenkin maksetaan yhteiskunnan varoin työttömyyskorvauksissa ja muissa sosiaalisissa etuuksissa.
kirjoittaa nimimerkki ajattelija otsikolla Ihmisen ja yritysten näkökulmat.
Keskustelu jatkuu vielä 25.10. asti osoitteessa Otakantaa.fi.
tiistai 6. lokakuuta 2009
Ay-liikkeeltä sijoittelee ja vaatii
Turun kirjamessuilla oli mielenkiintoinen keskustelutilaisuus nimeltä Turku kysyy: Onko kapitalismia olemassa? Hannu Taanilan kanssa oli keskustelemassa Euroopan parlamentin jäsen Mitro Repo, toimittaja Timo Harakka ja ex-eurokansanedustaja Esko Seppänen.
Seppänen kajautti ilmoille ihmetyksensä siitä, miksei kukaan älähtänyt kun paljastui, että ay-liikkeet sijoittavan omaisuuttaan ulkomaille ja samalla ottavat aktiivisesti kantaa kotimaisen omistuksen puolesta?
Aamulehti uutisoi asiasta mm. seuraavaa:
"Ay-liike vaatii kotimaisen omistuksen lisäämistä, mutta sijoittaa itse kaksi viidestä miljoonastaan ulkomaille.
"Viime viikon perjantaina JHL seisautti työt kolmessa valtionyhtiössä, Destiassa, Raskoneessa ja Labitumissa, koska valtio harkitsee niiden myymistä. JHL on pelotellut yhtiöiden työntekijöitä ja suomalaisia nimen omaan sillä, että jos yhtiöt myydään, niiden omistus voi karata ulkomaille."
Melkoista kaksinaismoralismia minusta. Practise what you preach, oikeesti.
Koko juttu luettavissa: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/156276.shtml
Seppänen kajautti ilmoille ihmetyksensä siitä, miksei kukaan älähtänyt kun paljastui, että ay-liikkeet sijoittavan omaisuuttaan ulkomaille ja samalla ottavat aktiivisesti kantaa kotimaisen omistuksen puolesta?
Aamulehti uutisoi asiasta mm. seuraavaa:
"Ay-liike vaatii kotimaisen omistuksen lisäämistä, mutta sijoittaa itse kaksi viidestä miljoonastaan ulkomaille.
Aamulehden selvityksen mukaan ay-liikkeen yhdeksällä suurella yhdistyksellä on yhteensä noin 136 miljoonaa arvopaperisijoituksia ulkomaille ja noin 210 miljoonaa kotimaahan. Luvuissa eivät ole mukana kiinteistösijoitukset, vaan esimerkiksi osakkeet, rahastot, joukkovelkakirjat ja sijoitusvakuutukset.
Ay-liike on sijoittanut ulkomaille noin 21 loton jättipotin verran rahaa. Tällä summalla voi ostaa esimerkiksi neljänneksen Finnairista tai 2,65 prosenttia Stora Ensosta eli lähes 9 prosenttia yhtiön äänistä."
Kieltämättä on kiinnostavaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto (JHL) yrittää lakkoilemalla varmistaa Destian valtionomistusta ja näinollen kotimaisuutta, mutta samalla on täysin kiinnostumaton omien sijoitusten kotimaisuudesta. Samaisesta Aamulehden uutisesta:"Viime viikon perjantaina JHL seisautti työt kolmessa valtionyhtiössä, Destiassa, Raskoneessa ja Labitumissa, koska valtio harkitsee niiden myymistä. JHL on pelotellut yhtiöiden työntekijöitä ja suomalaisia nimen omaan sillä, että jos yhtiöt myydään, niiden omistus voi karata ulkomaille."
Melkoista kaksinaismoralismia minusta. Practise what you preach, oikeesti.
Koko juttu luettavissa: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/156276.shtml
Työmarkkinajärjestöjen kampanjat osa 1
Työmarkkinajärjestöjen, niin työnantajien kuin -tekijöidenkin viime vuotiset kampanjat ovat jääneet ihmisten mieleen räväkkyytensä takia. Muistatko nämä mainokset ja iskulauseet?
Suomen turkiskasvattajien kampanja 2009
"Turkisten vastustajat sanovat usein toimivansa eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta. Se ei ole totta.
Tosiasiassa heillä on vain yksi päämäärä: turkistuotannon lopettaminen. Ja se on vasta ensimmäinen askel tiellä kohti lopullista tavoitetta. Seuraavaksi he haluavat kieltää sinulta maidon, lihan, villasukat, nahkakengät... Sanalla sanoen kaikkien tuotantoeläiden pidon ja eläinperäiset tuotteet.
Tavoitteen saavuttamiseksi niin sanottujen eläinaktivistien propaganda on pullollaan totuuden vääristelyä. He kutsuvat turkistiloille tehtyjä hyökkäyksiä kansalaisaktivismiksi, vaikka iskut oikeasti ovat laillista elinkeinoa vastaan suunnattua terrorismia... --"
MTK:n alainen Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto julkaisi syksyn alussa ylläolevan kuvan ja tekstipätkän (lyhennetty) mm. Helsingin Sanomien sivuilla. Mainos todella herätti keskustelua. Tässä muutamia mielenkiintoisia kommentteja kampanjaan liittyen eri puolilta internettiä.
En oikein tiedä, pitäisikö tällaisen edessä itkeä vai nauraa?! Uskon ja toivon, että STKL:n kampanja kääntyy kaikessa naurettavuudessaan itseään vastaan, ja yhä isompi osa suomalaisista ryhtyy vastustamaan tarhausta. Luulen, että moni suomalainen ei yksinkertaisesti tiedä, kuinka karmivaa tarhaustoiminta oikeasti on.
Kaupunginvaltuutettu Kai Kuokkanen blogissaan Maailma Kai Kuokkasen silmin.
Ensimmäisenä mainoksessa pistää silmään se, että siinä ei ole kuvia eläimistä tai mitään konkreettista tietoa eläimistä. Tässä pelataan mielikuvilla sen sijaan, että kerrottaisiin minkälaista turkistarhausta Suomessa oikeasti harjoitetaan. Mainoksessa pelotellaan kuluttajia sillä, että jos olet turkiksia vastaan, et saa juoda maitoa tulevaisuudessa, vaikka tällaista kytköstä ei ole olemassa.
Elinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara YLEN Kotimaan Uutisissa.
Kampanja sai myös vastaliikkeen Oikeutta eläimille -yhdistykseltä. Yhdistys julkaisi mainoksen, joka muistutti ulkonäöltään epälyttävästi Turkiskasvattajien kampanjaa. Iskulause oli kuitenkin vaihtunut: "Viattomien eläinten lisäksi tarhaajat tahtovat myös sinun henkesi".
Lue Uuden Suomen juttu: Raju provokaatio turkistarhaajille - katso kuva (2.9.2009.)
Mitä mieltä olet kampanjasta?
EK tyrmää vuosilomapankin
Elinkeinoelämän keskusliitto ei lämpene STTK:n ehdottomalle vuosilomapankille. Vuosilomapankin ideana on turvata pätkätöitä tekevän kesäloma työnantajan vaihtuessa tai työsopimuksen päättyessä.
Työnantajien asiantuntija Antti Kondelinin mukaan lomapankista tulisi kallis ratkaisu:
- Tällaisen rahastointijärjestelmän luominen ei ole halpaa vaan kallista. Kysymys on isosta tietojärjestelmästä, missä liikuu työntekijöiden tietoja ja rahaa, Kondelin toteaa.
Tällä hetkellä pätkätöitä tekee 300 000 - 400 000 työntekijää. Yleisimpiä pätkätöiden teettäjiä ovat kunnat ja valtio.
Lähde: YLE Kotimaan Uutiset
Työnantajien asiantuntija Antti Kondelinin mukaan lomapankista tulisi kallis ratkaisu:
- Tällaisen rahastointijärjestelmän luominen ei ole halpaa vaan kallista. Kysymys on isosta tietojärjestelmästä, missä liikuu työntekijöiden tietoja ja rahaa, Kondelin toteaa.
Tällä hetkellä pätkätöitä tekee 300 000 - 400 000 työntekijää. Yleisimpiä pätkätöiden teettäjiä ovat kunnat ja valtio.
Lähde: YLE Kotimaan Uutiset
maanantai 5. lokakuuta 2009
STTK vaatii vuosilomapankkia pätkätyöläisille
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK haluaa perustettavaksi vuosilomapankin, joka antaisi pätkätyöläiselle enemmän joustovaraa lomien pitämiseen. Tällä hetkellä pätkätyöläinen saa lomakorvauksen työsuhteen päättyessä.
- Pätkätyöläisen tulisi saada itse päättää, minkä työsuhteiden välissä ja minkä pituisena lomansa pitää. Uudessä joustavammassa järjestelmässä pätkätyöntekijä voisi kerätä pätkälomia yhteen nippuun, kertoo STTK:n edunvalvontayksikön johtaja Markku Salomaa.
STTK toivoo, että hallitus asettaa kolmikantatyöryhmän valmistelemaan vuosilomapankkia ja tekemään tarvittavia muutosehdotuksia vuosilomalakiin kesään 2010 mennessä.
Sähköliitto uhkaa työtaistelulla
Sähköliiton teknologiteollisuuden jäsenet uhkaavat järjestää viiden vuorokauden mittaisen työtaistelun. Liiton mukaan työtaistelu-uhalla halutaan saada Teknologiateollisuus ry taipumaan Sähköliiton teknologiateollisuuden jäsenten omaan luottamusmieheen.
Sähköliitto järjesti samasta syystä työnseisauksen jo viime torstaina. Teknologiateollisuuden sähköasentajia koskeva työehtosopimus päättyi lokakuun lopussa. Sähköliitto ja Teknologiateollisuus jatkavat neuvottelujaan tiistaina 6.10.
Lähde: SAK
Sähköliitto järjesti samasta syystä työnseisauksen jo viime torstaina. Teknologiateollisuuden sähköasentajia koskeva työehtosopimus päättyi lokakuun lopussa. Sähköliitto ja Teknologiateollisuus jatkavat neuvottelujaan tiistaina 6.10.
Lähde: SAK
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Kemianliiton valtuusto hyväksyi yhdistymisen Viestintäliiton kanssa
Kahden SAK:laisen teollisuusliiton yhdistyminen on askelta lähempänä, kun Kemianliiton valtuusto hyväksyi perjantaina yksimielisesti omalta osaltaan fuusion Viestintäliiton kanssa.
Viestintäliiton valtuusto kokoontuu käsittelemään yhdistymistä 12. lokakuuta.
Liitot muodostavat Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin ensi vuoden alusta.
Tynkä-Teamissa on vain kaksi liittoa, kun alun perin kuuden liiton Team-projekti hajosi viime keväänä Sähköliiton ja Metalliliiton irtaantumiseen.
Uudesta teollisuusliitosta tulee SAK:n viidenneksi suurin jäsenjärjestö noin 67 000 jäsenellään. Teollisuusliitoista se on toiseksi suurin Metallin jälkeen.
Lähde: Helsingin Sanomat
Eläkeiän nosto pöyristyttää
SAK, STTK ja Akava vastustavat jyrkästi eläkeiän nostamissuunnitelmia ja pitävät pöyristyttävänä sitä, että työeläkkeitä koskevassa ratkaisussa hallitus hylkäsi kolmikantaisen valmistelun.
Hallitus aikoo nostaa eläkkeelle lähdön alaikärajan 63 vuodesta 65 vuoteen.
Järjestöjen mukaan näin räikeätä irtiottoa kolmikantavalmistelusta ei työeläkeuudistusten historiasta löydy.
Järjestöjen mielestä työelämästä on tälläkin hetkellä vaikeuksia selvitä terveenä eläkkeelle nykyisten ikärajojen puitteissa eikä eläkeiän nosto muuta mitään.
Järjestöjen mielestä työelämää riivaa jatkuva kiire, muutos ja työtehtävien muuttuminen.
– Työelämää olisi uudistettava laadullisesti ja radikaalisti, jotta työstä lähtöikä voisi nousta, sanovat järjestöt tiedotteessa.
Ne viittaavat siihen, että hallituksen linjapaperista ei löydy mitään työelämän laadulliseen kehittämiseen liittyviä uskottavia toimenpide-ehdotuksia.
SAK:n, STTK:n ja Akavan mielestä hallituksen luotettavuus sopimuskumppanina sai vakavan kolauksen.
Palkansaajajärjestöjen mielestä eläkepolitiikan ei pidä olla sanelupolitiikkaa.
– Sen sijaan, että hallitus keskittyisi ajankohtaisen talous- ja työttömyyskriisin hoitamiseen, se päätti yksipuolisesti asteittain nostaa kansalaisten vanhuuseläkeikärajaa 63 vuodesta 65 vuoteen, sanovat järjestöt.
Lähde: Taloussanomat
Hallitus aikoo nostaa eläkkeelle lähdön alaikärajan 63 vuodesta 65 vuoteen.
Järjestöjen mukaan näin räikeätä irtiottoa kolmikantavalmistelusta ei työeläkeuudistusten historiasta löydy.
Järjestöjen mielestä työelämästä on tälläkin hetkellä vaikeuksia selvitä terveenä eläkkeelle nykyisten ikärajojen puitteissa eikä eläkeiän nosto muuta mitään.
Järjestöjen mielestä työelämää riivaa jatkuva kiire, muutos ja työtehtävien muuttuminen.
– Työelämää olisi uudistettava laadullisesti ja radikaalisti, jotta työstä lähtöikä voisi nousta, sanovat järjestöt tiedotteessa.
Ne viittaavat siihen, että hallituksen linjapaperista ei löydy mitään työelämän laadulliseen kehittämiseen liittyviä uskottavia toimenpide-ehdotuksia.
SAK:n, STTK:n ja Akavan mielestä hallituksen luotettavuus sopimuskumppanina sai vakavan kolauksen.
Palkansaajajärjestöjen mielestä eläkepolitiikan ei pidä olla sanelupolitiikkaa.
– Sen sijaan, että hallitus keskittyisi ajankohtaisen talous- ja työttömyyskriisin hoitamiseen, se päätti yksipuolisesti asteittain nostaa kansalaisten vanhuuseläkeikärajaa 63 vuodesta 65 vuoteen, sanovat järjestöt.
Lähde: Taloussanomat
lauantai 3. lokakuuta 2009
Lähes joka kolmas hyväksyy ay-liikkeen puoluetuen
Lähes joka kolmas suomalainen hyväksyy ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen antaman puoluerahoituksen.
Tämä käy ilmi Länsiväylä-lehden Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyn mukaan jos ay-liikkeen antama puoluerahoitus hyväksytään, yleensä hyväksytään myös työnantajapuolen antama rahoitus.
Puoluekannatuksen perusteella on havaittavissa joitakin eroja. Vasemmistoliiton kannattajista kuusi ja demareiden kannattajista neljä kymmenestä hyväksyy ay-liikkeen myöntämän tuen, kun taas kokoomuksen kannattajista ay-rahoituksen hyväksyy vain joka kolmas.
Jyrkimmin ay-liikkeen antamaa puoluerahoitusta vastustavat perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat. Puoluerahoitus saa eniten kannatusta nuorimmissa ikäryhmissä ja vähiten taas vanhimpien ikäryhmässä.
Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat jäsenille verovähennyskelpoisia samaan tapaan kuin työnantajajärjestöjen jäsenmaksut ovat yhtiöille verovähennyskelpoisia.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 007 15–79-vuotiasta suomalaista 28. syyskuuta–1. lokakuuta. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Tämä uutinen on lainattu STTltä.
Tämä käy ilmi Länsiväylä-lehden Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyn mukaan jos ay-liikkeen antama puoluerahoitus hyväksytään, yleensä hyväksytään myös työnantajapuolen antama rahoitus.
Puoluekannatuksen perusteella on havaittavissa joitakin eroja. Vasemmistoliiton kannattajista kuusi ja demareiden kannattajista neljä kymmenestä hyväksyy ay-liikkeen myöntämän tuen, kun taas kokoomuksen kannattajista ay-rahoituksen hyväksyy vain joka kolmas.
Jyrkimmin ay-liikkeen antamaa puoluerahoitusta vastustavat perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat. Puoluerahoitus saa eniten kannatusta nuorimmissa ikäryhmissä ja vähiten taas vanhimpien ikäryhmässä.
Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat jäsenille verovähennyskelpoisia samaan tapaan kuin työnantajajärjestöjen jäsenmaksut ovat yhtiöille verovähennyskelpoisia.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 007 15–79-vuotiasta suomalaista 28. syyskuuta–1. lokakuuta. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Tämä uutinen on lainattu STTltä.
torstai 1. lokakuuta 2009
Luotsit lakossa
Luotsiliitto on tänään puoliltapäivin aloittanut 6 tuntia kestävän työnseisauksen.
Työnseisauksella vastustetaan valtion luotsausliikelaitos Finnpilotin yt-neuvotteluja, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamistatapaa. Myös luotsikutterinkuljettajat lähtevät mukaan mielenilmaisuuun ja pysäyttävät toimintansa kello 18 kuuden tunnin ajaksi.
Luotsiliiton mukaan luotsipalvelujen saatavuus on kesän aikana heikentynyt huomattavasti. Syy palvelujen heikentymiseen on ollut lomautukset. Nyt lomautusten lisäksi samoja henkilöitä uhkaa irtisanominen.
Luotsien työehtosopimus on voimassa helmikuun 2010 loppuun.
Turun satamassa mielenilmauksen vaikutukset ovat jäämässä vähäisiksi. Satamaan liikennöivät matkustaja-alukset ja linjalaivat eivät tarvitse luotsia.
Merenkulkulaitoksen mukaan luotsia tarvitsevat laivat jäävät työnseisauksen ajaksi joko satamiin tai merelle perustettuihin ankkuripaikkoihin. Kauempana olevat alukset saattavat hidastaa matkavauhtiaan.
Lähde: Yle Turku
Työnseisauksella vastustetaan valtion luotsausliikelaitos Finnpilotin yt-neuvotteluja, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamistatapaa. Myös luotsikutterinkuljettajat lähtevät mukaan mielenilmaisuuun ja pysäyttävät toimintansa kello 18 kuuden tunnin ajaksi.
Luotsiliiton mukaan luotsipalvelujen saatavuus on kesän aikana heikentynyt huomattavasti. Syy palvelujen heikentymiseen on ollut lomautukset. Nyt lomautusten lisäksi samoja henkilöitä uhkaa irtisanominen.
Luotsien työehtosopimus on voimassa helmikuun 2010 loppuun.
Turun satamassa mielenilmauksen vaikutukset ovat jäämässä vähäisiksi. Satamaan liikennöivät matkustaja-alukset ja linjalaivat eivät tarvitse luotsia.
Merenkulkulaitoksen mukaan luotsia tarvitsevat laivat jäävät työnseisauksen ajaksi joko satamiin tai merelle perustettuihin ankkuripaikkoihin. Kauempana olevat alukset saattavat hidastaa matkavauhtiaan.
Lähde: Yle Turku
Työmarkkinajärjestöjen ABC
Työmarkkinajärjestöt ovat työntekijöiden ammattiliittoja ja työnantajajärjestöjä. Ne ajavat jäsentensä etuja yhteiskunnassa mm. kolmikantaneuvotteluiden kautta, joissa osallisina ovat palkansaajat, työnantajat ja hallitus.
Työmarkkinajärjestöt osallistuvat myös työehtosopimusten ja lakien valmisteluun. Ne pääsevät sanomaan mielipiteensä valiokuntiin, joissa lainvalmistelutyötä tehdään.
Ammattiryhmillä on oma työmarkkinajärjestönsä, joka toimii suuremman kattojärjestön alla. Esimerkiksi opettajat voivat halutessaan liittyä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:hin, joka on AKAVA:n jäsenjärjestö ja paperityöntekijät kuuluvat SAK:laiseen Paperiliittoon.
Tärkeimmät työmarkkinajärjestöt toimivat kattojärjestöinä useimmille ammattiliitoille:
-Elinkeinoelämän keskusliitto (EK):
-edustaa kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä
-Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK ry)
-maataloustuottajien, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien talouspoliittinen ammatti- ja etujärjestö
-Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK)
-vanhin ammattijärjestö
-valvoo palkansaajien etuja
-Toimihenkilökeskusjärjestö (STTK)
-valvoo toimihenkilöiden etuja
-Korkeakoulutettujen ammatillinen keskusjärjestö (AKAVA)
-valvoo korkeakoulutettujen etuja
Työmarkkinajärjestöt osallistuvat myös työehtosopimusten ja lakien valmisteluun. Ne pääsevät sanomaan mielipiteensä valiokuntiin, joissa lainvalmistelutyötä tehdään.
Ammattiryhmillä on oma työmarkkinajärjestönsä, joka toimii suuremman kattojärjestön alla. Esimerkiksi opettajat voivat halutessaan liittyä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:hin, joka on AKAVA:n jäsenjärjestö ja paperityöntekijät kuuluvat SAK:laiseen Paperiliittoon.
Tärkeimmät työmarkkinajärjestöt toimivat kattojärjestöinä useimmille ammattiliitoille:
-Elinkeinoelämän keskusliitto (EK):
-edustaa kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä
-Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK ry)
-maataloustuottajien, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien talouspoliittinen ammatti- ja etujärjestö
-Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK)
-vanhin ammattijärjestö
-valvoo palkansaajien etuja
-Toimihenkilökeskusjärjestö (STTK)
-valvoo toimihenkilöiden etuja
-Korkeakoulutettujen ammatillinen keskusjärjestö (AKAVA)
-valvoo korkeakoulutettujen etuja
Ammattiliitot länsimaissa
Lidl järisytti Suomen maaperää
Viimeisimmät paljon huomiota saaneet hankaluudet Suomessa aiheutti kauppaketju Lidl. Kun sen ensimmäiset myymälät avasivat ovensa täällä vuonna 2002, ketju suhtautui penseästi ammattiliittoihin.
Lidl piti oikeutenaan kieltää työntekijöiden järjestäytymisoikeus. Muun muassa tämän vuoksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ja sen eurooppalainen kattojärjestö arvostelivat Lidliä sen työnantajapolitiikasta. Nykyisin asiat ovat kuitenkin parantuneet, eikä Lidl PAMin mukaan enää eroa muista työnantajista.
Kauppaketju onkin myöhemmin katunut alkuaikojen suhtautumistaan ammattiliittoihin. Suomen Lidlin toimitusjohtaja Antti Tiitolan mukaan johto ei osannut ottaa huomioon ay-liikkeen asemaa Suomessa, kertoo MTV3.fi vuonna 2005.
Lidl ottaa hitaasti oppia, sillä tasan vuosi sitten ketju sai Saksassa 1,5 miljoonan euron sakot työntekijöiden urkinnasta. Tämän jälkeen Saksassa on valmisteltu uutta työnantajan vakoilun estävää lakia.
Lähteet:
MTV3.fi, Lidl katuu suhtautumistaan ay-liikkeeseen (10.6.05)
Taloussanomat, Lidlille 1,5 miljoonan sakot työntekijöiden urkinnasta (12.9.2008)
Yhdysvalloissa ay-liike tavoittelee järjestäytymisoikeutta
SAK kertoi helmikuussa, että Barack Obaman valinta presidentiksi valoi uutta toivoa maan ay-liikkeisiin. Keskeisimpänä ammattiliitoilla on mielessä uudistus, joka vahvistaisi järjestäytymisoikeuden suojaa lainsäädännössä, kertoo SAK.
Ammatillinen keskusjärjestö AFL-CIO kertoi, että selvitysten mukaan 90 prosenttia yksityisistä työnantajista syöttää työntekijöilleen ay-liikettä mustamaalaavaa propagandaa. 80 prosenttia yksityisistä työnantajista myös valmentaa työnjohtajiaan puhumaan ay-liikettä vastaan.
Osa yrityksistä jopa käyttää ay-liikkeen vastustamiseen erikoistuneita konsulttiyhtiöitä. Neljännes yksityisyrityksistä on erottanut työntekijöitään ammattiliittoon kuulumisen vuoksi.
Kuitenkin Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan 60 miljoonaa palkansaajaa suhtautuu myönteisesti ammattiliiton jäsenyyteen. Luku ylittääkin jopa nelinkertaisesti järjestäytyneiden tämänhetkisen määrän. Jos työnantajat siis antaisivat palkansaajien päättää itse liittoon kuulumisesta, todennäköisesti järjestäytymisaste olisi huomattavasti nykyistä korkeampi.
Lähde: Juhani Artto, maailma.net
Etelä-Amerikan liitotkin vaativat ay-oikeuksia Yhdysvaltoihin
Heinäkuussa Brasilian ja Paraguayn kirjatyöntekijöiden liitot ilmoittivat tukevansa Yhdysvalloissa tehtyä lakialoitetta, jonka tarkoitus on laajentaa työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta. Yhdysvaltojen ay-liike työskentelee edelleen lakialoitteen hyväksymisen puolesta.
Lähde: Juhani Artto, maailma.net
Viimeisimmät paljon huomiota saaneet hankaluudet Suomessa aiheutti kauppaketju Lidl. Kun sen ensimmäiset myymälät avasivat ovensa täällä vuonna 2002, ketju suhtautui penseästi ammattiliittoihin.
Lidl piti oikeutenaan kieltää työntekijöiden järjestäytymisoikeus. Muun muassa tämän vuoksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ja sen eurooppalainen kattojärjestö arvostelivat Lidliä sen työnantajapolitiikasta. Nykyisin asiat ovat kuitenkin parantuneet, eikä Lidl PAMin mukaan enää eroa muista työnantajista.
Kauppaketju onkin myöhemmin katunut alkuaikojen suhtautumistaan ammattiliittoihin. Suomen Lidlin toimitusjohtaja Antti Tiitolan mukaan johto ei osannut ottaa huomioon ay-liikkeen asemaa Suomessa, kertoo MTV3.fi vuonna 2005.
Lidl ottaa hitaasti oppia, sillä tasan vuosi sitten ketju sai Saksassa 1,5 miljoonan euron sakot työntekijöiden urkinnasta. Tämän jälkeen Saksassa on valmisteltu uutta työnantajan vakoilun estävää lakia.
Lähteet:
MTV3.fi, Lidl katuu suhtautumistaan ay-liikkeeseen (10.6.05)
Taloussanomat, Lidlille 1,5 miljoonan sakot työntekijöiden urkinnasta (12.9.2008)
Yhdysvalloissa ay-liike tavoittelee järjestäytymisoikeutta
SAK kertoi helmikuussa, että Barack Obaman valinta presidentiksi valoi uutta toivoa maan ay-liikkeisiin. Keskeisimpänä ammattiliitoilla on mielessä uudistus, joka vahvistaisi järjestäytymisoikeuden suojaa lainsäädännössä, kertoo SAK.
Ammatillinen keskusjärjestö AFL-CIO kertoi, että selvitysten mukaan 90 prosenttia yksityisistä työnantajista syöttää työntekijöilleen ay-liikettä mustamaalaavaa propagandaa. 80 prosenttia yksityisistä työnantajista myös valmentaa työnjohtajiaan puhumaan ay-liikettä vastaan.
Osa yrityksistä jopa käyttää ay-liikkeen vastustamiseen erikoistuneita konsulttiyhtiöitä. Neljännes yksityisyrityksistä on erottanut työntekijöitään ammattiliittoon kuulumisen vuoksi.
Kuitenkin Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan 60 miljoonaa palkansaajaa suhtautuu myönteisesti ammattiliiton jäsenyyteen. Luku ylittääkin jopa nelinkertaisesti järjestäytyneiden tämänhetkisen määrän. Jos työnantajat siis antaisivat palkansaajien päättää itse liittoon kuulumisesta, todennäköisesti järjestäytymisaste olisi huomattavasti nykyistä korkeampi.
Lähde: Juhani Artto, maailma.net
Etelä-Amerikan liitotkin vaativat ay-oikeuksia Yhdysvaltoihin
Heinäkuussa Brasilian ja Paraguayn kirjatyöntekijöiden liitot ilmoittivat tukevansa Yhdysvalloissa tehtyä lakialoitetta, jonka tarkoitus on laajentaa työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta. Yhdysvaltojen ay-liike työskentelee edelleen lakialoitteen hyväksymisen puolesta.
Lähde: Juhani Artto, maailma.net
Ay-toiminnasta raipaniskuja ja vankeutta
Monien maiden ay-liikkeet vaikeuksissa
Suomen työolot ovat omaa luokkaansa moniin muihin maihin verrattuna. Ammattiliitossa toiminenkaan ei uhkaa kenenkään terveyttä tai henkeä, kuten on monissa muissa maissa.
Vietnamissa vangittu yli 350 kansalaista
Vietnamin tilanne ei vaikuta kovin lohdulliselta. Hallitus nimittäin tiukentaa suhtautumistaan riippumattomaan ammattiyhdistysliikkeeseen, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportti toukokuulta.
Vuonna 2006 Vietnamissa perustettiin kaksi vallanpitäjistä riippumatonta ay-järjestöä. Vietnamin hallitus suhtautui tuolloin sallivammin vapaaseen kansalaistoimintaan ja vallanpitäjien arvosteluun. Takana piili maan halu päästä Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi ja rauhoittaa kauppasuhteensa Yhdysvaltojen kanssa.
Rauha ei kuitenkaan kestänyt kovin kauaa, kun itsenäisen ay-liikkeen aktiiveja alettiin taas tuomita vankilaan. Heistä kolme sai rangaistuksen kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta. Vuoden 2000 jälkeen Vietnamin viranomaiset ovat vanginneet yli 350 kansalaista poliittisen, uskonnollisen tai ay-toimintansa vuoksi. Riippumatonta kansalaisaktivismia tukahdutetaan suoranaisella väkivallalla.
Raipaniskuja ay-toiminnasta
Iranissa pidätettiin viime vuonna useita ay-aktiiveja. Heitä tuomittiin vankeuteen ja fyysisiin rangaistuksiin. Kaksi naispuolista ay-aktiivia Sousan Razan ja Shiva Kheirabad saivat neljä kuukautta vankeutta ja 15 raipaniskua osallistumisesta Vapun päivän mielenosoitukseen. SASK:n tiedotteessa kerrotaan myös, kuinka Theranin bussinkuljettajien ammattiliiton johtaja on ollut vangittuna jo vuoden 2007 heinäkuusta asti.
76 ihmistä menetti henkensä viime vuonna
Ammattiyhdistystoiminnan vuoksi maailmalla menetti henkensä ainakin 76 ihmistä, kerrotaan ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin vuoden 2008 raportissa. Tulevaisuuskaan ei näytä lohdulliselta, sillä ITUC ennustaa talouslaman lisäävän ay-liikkeen painostusta edelleen.
Vuonna 2006 taas ay-toiminnan vuoksi henkensä menetti peräti 144 ihmistä, ITUC:n julkaisemassa raportissa kerrotaan. Murhista 78 tehtiin Kolumbiassa. Lisäksi vuoden aikana yli 800:aa ihmistä kidutettiin ja piestiin ammattiliittotoiminnan vuoksi. Lähes 5000 pidätettiin. Vankeusrangaistuksen sai 20 ja työpaikkansa menetti 8 600. Nämä ovat vain todennettuja lukuja, todellisuudessa tilanne on paljon pahempi.
Nämä otteet ovat kuitenkin vain pintaraapaisuja maailman tilanteesta. Lue lisää osoitteesta sask.fi.
maanantai 28. syyskuuta 2009
Oikeusministeri haluaa kieltää ay-liikkeiden puoluetuen
Niin sanottu vaalirahakohu paisuu entisestään. Nyt oikeusministeri Tuija Brax haluaisi kieltää yritysten ja ammattiyhdistysliikkeiden rahoituksen puolueille.
Täyskiellon mahdollisuus on kuitenkin vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Tärkeintä oikeusministerin mielestä olisikin lisätä avoimuutta ja pitää kampanjakulujen kasvu kohtuullisena.
Brax ei kuitenkaan aio riidellä yksityiskohdista, vaan yrittää päästä sellaiseen lopputulokseen, joka tulee eduskunnassakin hyväksytyksi.
Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat (26.9.2009).
Täyskiellon mahdollisuus on kuitenkin vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Tärkeintä oikeusministerin mielestä olisikin lisätä avoimuutta ja pitää kampanjakulujen kasvu kohtuullisena.
Brax ei kuitenkaan aio riidellä yksityiskohdista, vaan yrittää päästä sellaiseen lopputulokseen, joka tulee eduskunnassakin hyväksytyksi.
Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat (26.9.2009).
lauantai 19. syyskuuta 2009
Työelämän tutkija ehdottaa työajan lyhentämistä.
Työelämän tutkija Kimmo Kevätsalo ehdottaa ratkaisuksi työnantajan säästötoimiin työaikojen lyhentämistä.
Kevätsalon mukaan työaikoja lyhentämällä kaikki voittaisivat. Olisi vähemmän irtisanomisia, koska työnantajan työvoimakulut pienenisivät. Lisäksi useampi työntekijä saisi pitää vakituisen työsuhteensa, ja työntekijät saisivat enemmän toista palkan ohella arvossa pitämäänsä asiaa - vapaa-aikaa.
Katso video Huomenta Suomen haastattelusta: Tutkija ehdottaa työajan lyhentämistä (12.8.09) ".
Kevätsalon mukaan työaikoja lyhentämällä kaikki voittaisivat. Olisi vähemmän irtisanomisia, koska työnantajan työvoimakulut pienenisivät. Lisäksi useampi työntekijä saisi pitää vakituisen työsuhteensa, ja työntekijät saisivat enemmän toista palkan ohella arvossa pitämäänsä asiaa - vapaa-aikaa.
Katso video Huomenta Suomen haastattelusta: Tutkija ehdottaa työajan lyhentämistä (12.8.09) ".
perjantai 18. syyskuuta 2009
Tiedätkö mitä tarkoittaa "työmarkkinajärjestö"?
Anssi Ketonen kävi Turun toreilla kyselemässä ihmisiltä, mitä he tietävät työmarkkinajärjestöistä.
Kuuntele webortaasi Youtubesta! Mitä tiedät työmarkkinajärjestöistä?
Tiedätkö sinä, mikä on työmarkkinajärjestö?
Jos et tiedä, niin ei se mitään. Tämä blogi on perustettu siksi, että me tietäisimme niistä enemmän. Tutustu!
Kuuntele webortaasi Youtubesta! Mitä tiedät työmarkkinajärjestöistä?
Tiedätkö sinä, mikä on työmarkkinajärjestö?
Jos et tiedä, niin ei se mitään. Tämä blogi on perustettu siksi, että me tietäisimme niistä enemmän. Tutustu!
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Työelämän tutkijan mielestä työntekijäpuolen tulisi joustaa työehtosopimusneuvotteluissa.
Artikkelissaan "Vapaasti eläkkeelle" työelämän tutkija Kimmo Kevätsalo ihmetteli jo elokuun lopulla sitä, miksi työnantajat ylipäätään ovat nykyään kiinnostuneita tekemään työehtosopimuksia?
"Sopimukseton tila aiheuttaa rauhattomuutta työmarkkinoilla, mutta se tarjoaa tilaisuuden myös laskea palkkoja yksipuolisilla päätöksillä," kirjoittaa Kevätsalo artikkelissaan.
Erityisesti Kevätsalo näki ongelmaksi sen, että ammattiyhdistysliike ei halua tässäkään taloudellisessa tilanteessa keskittyä työpaikkojen turvaamiseen, vaan ay-liikkeet tahtovat joka neuvottelukierroksella lisää nimellispalkkaa, vaikka vain 0,5 - 0,8 %.
"Ay-liikkeen johdolla, johdon asiantuntijoilla ja ay-liikettä lähellä olevilla tutkijoilla on vuosikymmenten perinne ajatella, että palkankorotukset ovat ensisijainen (ellei suorastaan ainoa) todellinen etu."
"Tässä tilanteessa ajattelua olisi ehkä syytä harkita uudelleen asioiden tärkeysjärjestys," kirjoittaa Kevätsalo.
"Sopimukseton tila aiheuttaa rauhattomuutta työmarkkinoilla, mutta se tarjoaa tilaisuuden myös laskea palkkoja yksipuolisilla päätöksillä," kirjoittaa Kevätsalo artikkelissaan.
Erityisesti Kevätsalo näki ongelmaksi sen, että ammattiyhdistysliike ei halua tässäkään taloudellisessa tilanteessa keskittyä työpaikkojen turvaamiseen, vaan ay-liikkeet tahtovat joka neuvottelukierroksella lisää nimellispalkkaa, vaikka vain 0,5 - 0,8 %.
"Ay-liikkeen johdolla, johdon asiantuntijoilla ja ay-liikettä lähellä olevilla tutkijoilla on vuosikymmenten perinne ajatella, että palkankorotukset ovat ensisijainen (ellei suorastaan ainoa) todellinen etu."
"Tässä tilanteessa ajattelua olisi ehkä syytä harkita uudelleen asioiden tärkeysjärjestys," kirjoittaa Kevätsalo.
tiistai 15. syyskuuta 2009
Paperiliitto irtisanoi työehtosopimuksensa
Paperiliitto irtisanoi eilen maanantaina työehtosopimuksensa Metsäteollisuus ry:n kanssa. Syy irtisanomiseen oli se, että palkankorotuksista ja työehdoista ei päästy sopuun.
Paperiliiton puheenjohtajan mukaan paperialan työntekijöille haetaan palkankorotuksia, mutta niiden tasoa hän ei vielä halua arvioida.
Työnantajapuolen eli Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajan mukaan alalla ei ole mitään edellytyksiä palkankorotuksiin, vaan kustannuksia pitäisi päin vastoin saada vähennettyä.
Paperiliitossa ei olla halukkaita heikentämään nykyisiä työehtoja, ja Metsäteollisuus haluaisi sopimukseen muutoksia kustannustehokkuuden lisäämiseksi.
Paperiliitolle kelpaisi kokonaan uusi sopimus, jossa palkat kuitenkin neuvoteltaisiin vuosittain. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto ovat solmineet tällaisen sopimuksen elokuussa.
Edessä on muutenkin vaikea työmarkkinasyksy, kun pelkästään syyskuun aikana umpeutuu yli 20 työehtosopimusta. Syys - joulukuussa neuvotellaan yhteensä 32 työehtosopimuksesta. Niiden piirissä on lähes 400 000 työntekijää, kertoo YLEn verkkouutiset.
Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen irtisanominen?
Mitä se käytännössä tarkoittaa, jos alalla ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta? Ovatko paperialan työntekijät nyt täysin työnantajansa armoilla? Voiko työnantaja nyt käytännössä huonontaa työntekijöiden työoloja ja laskea työntekijöiden palkkaa ilman, että työntekijät voivat tehdä mitään?
Minä en tiedä. Kertokaa!
Lähde:
YLE - Paperiliitto sanoi irti työehtosopimuksen
Paperiliiton puheenjohtajan mukaan paperialan työntekijöille haetaan palkankorotuksia, mutta niiden tasoa hän ei vielä halua arvioida.
Työnantajapuolen eli Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajan mukaan alalla ei ole mitään edellytyksiä palkankorotuksiin, vaan kustannuksia pitäisi päin vastoin saada vähennettyä.
Paperiliitossa ei olla halukkaita heikentämään nykyisiä työehtoja, ja Metsäteollisuus haluaisi sopimukseen muutoksia kustannustehokkuuden lisäämiseksi.
Paperiliitolle kelpaisi kokonaan uusi sopimus, jossa palkat kuitenkin neuvoteltaisiin vuosittain. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto ovat solmineet tällaisen sopimuksen elokuussa.
Edessä on muutenkin vaikea työmarkkinasyksy, kun pelkästään syyskuun aikana umpeutuu yli 20 työehtosopimusta. Syys - joulukuussa neuvotellaan yhteensä 32 työehtosopimuksesta. Niiden piirissä on lähes 400 000 työntekijää, kertoo YLEn verkkouutiset.
Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen irtisanominen?
Mitä se käytännössä tarkoittaa, jos alalla ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta? Ovatko paperialan työntekijät nyt täysin työnantajansa armoilla? Voiko työnantaja nyt käytännössä huonontaa työntekijöiden työoloja ja laskea työntekijöiden palkkaa ilman, että työntekijät voivat tehdä mitään?
Minä en tiedä. Kertokaa!
Lähde:
YLE - Paperiliitto sanoi irti työehtosopimuksen
Kolmikanta ja tulopolitiikka tutuiksi
Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ammattiliitot, työnantajien järjestöt ja maan hallitus tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat.Kun keskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava ja EK) sopivat maan hallituksen kanssa palkoista, kutsutaan sitä tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi eli tupoksi. Silloin sovitaan palkkojen lisäksi muista talouspolitiikan asioista, kuten veroista ja sosiaaliturvasta. Veroilla ja sosiaaliturvalla tehdään tulonjakoa siten, että rahaa pyritään siirtämään rikkailta köyhille.
Käytännössä palkat, verot ja hinnat pyritään pitämään sopusoinnussa keskenään. Näin pystytään estämään deflaatio eli rahan arvon nousu.
Kolmikannassa neuvotellaan yleensä myös työehtosopimuksten reunaehdot eli "raamit". Niitä käytetään, kun neuvotellaan liittokohtaisia työehtosopimuksia.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu lopetettiin Suomessa vuonna 2008, jolloin sopimusta ei tehty. Silloin EK, eli Elinkeinoelämän keskusliitto, sanoutui irti kolmikantayhteistyöstä. (Lue Hesarista artikkeli aiheesta.)
Muut ratkaisumallit
Jos valtio ei osallistu tupoon, vaan keskusjärjestöt neuvottelevat sopimukset keskenään, puhutaan keskitetystä ratkaisusta.
Jos keskusjärjestöt päätyvät siihen, että keskitetty ratkaisu ei ole mahdollinen, eri alojen ammattiliitot alkavat neuvotella keskenään. Tällöin syntyneet ratkaisut ovat liittoratkaisuja.
Työntekijän asema suomessa
Työntekijän asema Suomessa on hyvin turvattu verrattuna muihin maihin. Välineenä työntekijän aseman turvaamisessa ovat lainsäädäntö ja työehtosopimukset, jotka ovat verrattavissa lainsäädäntöön.
Työelämää koskevassa säätelyssä turvataan työntekijän vähimmäisoikeudet ja vähimmäisedut. Työntekijällä on oikeus esimerkiksi työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaan, ja oikeus liittyä ammattiyhdistykseen tai muuhun yhteisjärjestöön. Oikeuksista ja velvollisuuksista voi lukea lisää Infopankin nettisivuilla.
Lähteet ja lisätietoa:
Infopankki
Erilaisuus sallittu - työelämätietoa maahanmuuttajille
Tulopolitiikka - Wikipedia
SAK - Pieni Tupo-opas
perjantai 11. syyskuuta 2009
Tervetuloa keskustelemaan!
Tervetuloa ottamaan kantaa työmarkkinajärjestöjen yhteiskunnallisesta asemasta ja nykytilasta.
Tämä blogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan viestinnän opiskelijoiden ryhmätyö, joka on osa Kuva yhteiskunnasta -verkkokurssia. Verkkokurssin tarkoituksena on tutustua yhteiskunnan toimintaan ja peilata ajankohtaisia ilmiöitä.
Miten työmarkkinäjärjestöt nostavat aiheita päivän polttaviksi puheenaiheiksi ja median keskiöön? Onko tupojen aika lopullisesti ohi? Miksi tietyt palkansaajat ovat selvästi paremmassa asemassa kuin toiset? Onko oikein, että poliittiset päättäjät tekevät lakimuutoksia vastatoimiksi työntekijöiden työtaistelutoimille?
Miten paljon työntekoon liittyvistä asioista voidaan sopia paikallisesti? Horjuttaako työmarkkinajärjestöjen asema demokratiaa? Kuka päättää milloin jäädään eläkkeelle? Mitä ammattiyhdistysliike tarjoaa ja miksi työntekijät liittoutuvat yhteen? Onko valtion omistamia yhtiöitä hallittu hyvin? Mikä on vuokratyön tulevaisuus? Kuinka suurta roolia työmarkkinajärjestöt näyttelevät politiikan eri osa-alueilla?
Onko työmarkkinajärjestöjen mainonta liian kärkevää? Mihin TEAM-liittoprojekti kaatui? Millä ansioilla pääsee valtakunnansovittelijaksi? Kuka päättää kenet irtisanotaan ensin? Onko oikein, että työmarkkinajärjestöt rahoittavat suorilla vaalitukiaisilla politiikkaa? Pätisivätkö työelämässä viidakon lait ilman työmarkkinajärjestöjä?
Ovatko nykyiset työmarkkinajärjestöt tulleet tiensä päähän vai pystyvätkö järjestöt kehittymään? Onko mitään kriisiä olemassakaan?
Esimerkiksi näihin kysymyksiin haluamme löytää vastauksia tämän kurssin aikana. Aiheita pohditaan niin ryhmän omien mielipidekirjoitusten, radiojuttujen, haastattelujen, esseiden kuin artikkeleiden kautta. Lisäksi blogissa julkaistaan vieraskirjoittajien tekstejä ja mielenkiintoisia, aiheeseen liittyviä linkkejä. Mikäli haluat julkaista jotakin blogissa, ota yhteyttä ryhmään sähköpostitse (osoite vasemmalla navigointipalkissa).
Projekti on käynnissä 10.10. asti. Kaikki ovat tervetulleita kommentoimaan ja keskustelemaan - sana on vapaa ja katto korkealla!
Terveisin,
Tuuli, Joonas, Reija, Juhani, Kaisa, Anssi, Joni, Anna ja Ninni
Tämä blogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan viestinnän opiskelijoiden ryhmätyö, joka on osa Kuva yhteiskunnasta -verkkokurssia. Verkkokurssin tarkoituksena on tutustua yhteiskunnan toimintaan ja peilata ajankohtaisia ilmiöitä.
Miten työmarkkinäjärjestöt nostavat aiheita päivän polttaviksi puheenaiheiksi ja median keskiöön? Onko tupojen aika lopullisesti ohi? Miksi tietyt palkansaajat ovat selvästi paremmassa asemassa kuin toiset? Onko oikein, että poliittiset päättäjät tekevät lakimuutoksia vastatoimiksi työntekijöiden työtaistelutoimille?
Miten paljon työntekoon liittyvistä asioista voidaan sopia paikallisesti? Horjuttaako työmarkkinajärjestöjen asema demokratiaa? Kuka päättää milloin jäädään eläkkeelle? Mitä ammattiyhdistysliike tarjoaa ja miksi työntekijät liittoutuvat yhteen? Onko valtion omistamia yhtiöitä hallittu hyvin? Mikä on vuokratyön tulevaisuus? Kuinka suurta roolia työmarkkinajärjestöt näyttelevät politiikan eri osa-alueilla?
Onko työmarkkinajärjestöjen mainonta liian kärkevää? Mihin TEAM-liittoprojekti kaatui? Millä ansioilla pääsee valtakunnansovittelijaksi? Kuka päättää kenet irtisanotaan ensin? Onko oikein, että työmarkkinajärjestöt rahoittavat suorilla vaalitukiaisilla politiikkaa? Pätisivätkö työelämässä viidakon lait ilman työmarkkinajärjestöjä?
Ovatko nykyiset työmarkkinajärjestöt tulleet tiensä päähän vai pystyvätkö järjestöt kehittymään? Onko mitään kriisiä olemassakaan?
Esimerkiksi näihin kysymyksiin haluamme löytää vastauksia tämän kurssin aikana. Aiheita pohditaan niin ryhmän omien mielipidekirjoitusten, radiojuttujen, haastattelujen, esseiden kuin artikkeleiden kautta. Lisäksi blogissa julkaistaan vieraskirjoittajien tekstejä ja mielenkiintoisia, aiheeseen liittyviä linkkejä. Mikäli haluat julkaista jotakin blogissa, ota yhteyttä ryhmään sähköpostitse (osoite vasemmalla navigointipalkissa).
Projekti on käynnissä 10.10. asti. Kaikki ovat tervetulleita kommentoimaan ja keskustelemaan - sana on vapaa ja katto korkealla!
Terveisin,
Tuuli, Joonas, Reija, Juhani, Kaisa, Anssi, Joni, Anna ja Ninni
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)